Suomalaisten taloudellinen lukutaito ja säästäminen - Onko taloudellisella lukutaidolla yhteyttä säästämiseen?
Mäntylä, Maiju (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, löytyykö taloudellisen lukutaidon ja säästämisen väliltä yhteyttä: onko taloudellisella lukutaidolla yhteyttä säästämistuotteen valintaan, ja onko taloudellisella lukutaidolla yhteyttä säästämisasteeseen. Asiaa on tutkittu kansainvälisellä tasolla, mutta ei Suomessa. Kansainväliset tutkimukset osittavat, että taloudellisen lukutaidon ja säästämisen väliltä löytyy yhteyttä (Moore 2003; Lusardi Mitchell 2011; Atkinson & Messy 2012; Euroopan keskuspankki 2015). Korkeampi taloudellinen lukutaito viittaa parempiin taloudellisiin päätöksiin, kuten korkeampaan säästöasteeseen ja säästäminen korkeampaa tuottoa tarjoaviin säästötuotteisiin.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi taloudellista lukutaitoa ja säästämisestä yleisesti. Luvussa kaksi perehdytään taloudellisen lukutaidon määritelmään ja sen mittaukseen sekä minkälaisia tutkimuksia aiheesta on tehty sekä kansainvälisesti että Suomessa. Luvussa kolme perehdytään suomalaisten säästämisasteeseen sekä säästötuotteisiin. Luvussa neljä esitellään, mitä tutkimuksia taloudellisen lukutaidon ja säästämisen yhteydestä on tehty aiemmin.
Empiirisessä osuudessa, luvussa neljä ja viisi, esitellään tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen aineistona käytettiin Kalmin ja Ruuskasen vuoden 2014 taloudellisen lukutaidon tutkimuksen aineistoa. Tilastojen käsittelyyn soveltuvalla Stata-ohjelmalla tehtiin regressioanalyyseja tutkimusongel-man mallintamiseen. Aineiston säästötuotteet olivat määräaikainen talletustili, säästötili, pitkäaikaissäästötili, asuntosäästötili, sijoitusrahasto sekä osakkeet. Säästöastetta mitattiin prosenttiosuudella, joka meni säästöön vastaajan nettotuloista. Säästämiskysymykset olivat selitettäviä muuttujia ja taloudellinen lukutaito selittävä muuttuja.
Tässä tutkimuksessa selvisi, että empiiriset säännönmukaisuudet pätevät; taloudellisella lukutaidolla on yhteyttä säästämiseen. Korkealla taloudellisella lukutaidolla on yhteyttä korkeampaan säästöasteeseen ja huonolla taloudellisella lukutaidolla on puolestaan yhteys matalampaan säästöasteeseen. Taloudellisen lukutaidon ja säästämisen välistä yhteyttä on syytä tutkia lisää, sillä se on tärkeä aihe koko kansantalouden kannalta.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi taloudellista lukutaitoa ja säästämisestä yleisesti. Luvussa kaksi perehdytään taloudellisen lukutaidon määritelmään ja sen mittaukseen sekä minkälaisia tutkimuksia aiheesta on tehty sekä kansainvälisesti että Suomessa. Luvussa kolme perehdytään suomalaisten säästämisasteeseen sekä säästötuotteisiin. Luvussa neljä esitellään, mitä tutkimuksia taloudellisen lukutaidon ja säästämisen yhteydestä on tehty aiemmin.
Empiirisessä osuudessa, luvussa neljä ja viisi, esitellään tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen aineistona käytettiin Kalmin ja Ruuskasen vuoden 2014 taloudellisen lukutaidon tutkimuksen aineistoa. Tilastojen käsittelyyn soveltuvalla Stata-ohjelmalla tehtiin regressioanalyyseja tutkimusongel-man mallintamiseen. Aineiston säästötuotteet olivat määräaikainen talletustili, säästötili, pitkäaikaissäästötili, asuntosäästötili, sijoitusrahasto sekä osakkeet. Säästöastetta mitattiin prosenttiosuudella, joka meni säästöön vastaajan nettotuloista. Säästämiskysymykset olivat selitettäviä muuttujia ja taloudellinen lukutaito selittävä muuttuja.
Tässä tutkimuksessa selvisi, että empiiriset säännönmukaisuudet pätevät; taloudellisella lukutaidolla on yhteyttä säästämiseen. Korkealla taloudellisella lukutaidolla on yhteyttä korkeampaan säästöasteeseen ja huonolla taloudellisella lukutaidolla on puolestaan yhteys matalampaan säästöasteeseen. Taloudellisen lukutaidon ja säästämisen välistä yhteyttä on syytä tutkia lisää, sillä se on tärkeä aihe koko kansantalouden kannalta.