Informaation epäsymmetriaan vaikuttavien tekijöiden yhteys likviditeettiin
Mäki, Annika (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Johdon ja omistajien välille syntyy helposti informaation epäsymmetriaa, jota voidaan pienentää esimerkiksi laadukkailla johdon hallintotavoilla. Toisaalta myös informaation epäsymmetria kasvaa, jos tilinpäätöksen laatu on heikko, mihin esimerkiksi vaikuttaa johdon toteuttama tuloksenjärjestely. Johdon hallintotavoilla ja tuloksenjärjestelyllä onkin yleensä päinvastaiset vaikutukset likviditeettiin, mutta ne ovat myös tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Johdon hallintotavat vähentävät informaation epäsymmetriaa ja yksi sen keinoista on parantaa tuloksen laatua. Tutkielmassa näitä epäsymmetriaan vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kuitenkin erikseen.
Aineisto koostuu 76 suomalaisesta pörssiyhtiöstä ja havaintoja kertyi yhteensä 4433 vuosilta 2011-2016. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan likviditeettiä noteerauserolla ja kaupankäyntivolyymilla. Tuloksenjärjestelyä arvioidaan harkinnanvaraisilla erillä, jotka on mitattu epänormaalia käyttöpääoman jaksotuksia mittaavalla mallilla, joka on todettu toimivan hyvin pieniotoksisissa tutkimuksissa. Tutkielma toteutettiin lineaarisella regressioanalyysilla, jossa otetaan huomioon keskivirheiden klusterit ja vuosien sekä toimialojen kiinteät vaikutukset.
Tutkielmassa asetetut hypoteesit eivät saaneet vahvistusta. Saatujen tutkimustulosten mukaan johdon hallintotavoilla ja likviditeetillä ei havaittu olevan merkitsevää yhteyttä. Tuloksenjärjestelyssä sen sijaan havaittiin pientä lineaarista riippuvuutta epänormaalien jaksotuksien ja kaupankäyntivolyymin kanssa. Samanlaista yhteyttä ei havaittu käytettäessä likviditeetin mittarina noteerauseroa. Saadut tutkimustulokset ovat ristiriitaisia aikaisempiin tutkimuksiin nähden.
Aineisto koostuu 76 suomalaisesta pörssiyhtiöstä ja havaintoja kertyi yhteensä 4433 vuosilta 2011-2016. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan likviditeettiä noteerauserolla ja kaupankäyntivolyymilla. Tuloksenjärjestelyä arvioidaan harkinnanvaraisilla erillä, jotka on mitattu epänormaalia käyttöpääoman jaksotuksia mittaavalla mallilla, joka on todettu toimivan hyvin pieniotoksisissa tutkimuksissa. Tutkielma toteutettiin lineaarisella regressioanalyysilla, jossa otetaan huomioon keskivirheiden klusterit ja vuosien sekä toimialojen kiinteät vaikutukset.
Tutkielmassa asetetut hypoteesit eivät saaneet vahvistusta. Saatujen tutkimustulosten mukaan johdon hallintotavoilla ja likviditeetillä ei havaittu olevan merkitsevää yhteyttä. Tuloksenjärjestelyssä sen sijaan havaittiin pientä lineaarista riippuvuutta epänormaalien jaksotuksien ja kaupankäyntivolyymin kanssa. Samanlaista yhteyttä ei havaittu käytettäessä likviditeetin mittarina noteerauseroa. Saadut tutkimustulokset ovat ristiriitaisia aikaisempiin tutkimuksiin nähden.