Kunnan luottamushenkilöiden tilivelvollisuuden paradoksaalisuus: Tutkimus sosiaalisen median keskusteluista
Mäenpää, Tanja (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on kunnan luottamushenkilöiden tilivelvollisuus sen paradoksaalisuus. Kaiken kaikkiaan kunnan luottamushenkilöiden tilivelvollisuutta on tutkittu vähän. Paljon vähemmän kuin esimerkiksi viranhaltijoiden tilivelvollisuutta ja sen vuoksi tietoisuuden lisääminen asiasta on hyvin perusteltua. Kunnan luottamushenkilöiden toiminta ja päätöksenteko ovat osa jokaisen kuntalaisen arkipäivää, vaikka se ei joka päivä olisikaan näkyvää ja kuuluvaa.
Tutkimuksen tarkoituksena on avata kunnan luottamushenkilöiden tilivelvollisuutta, sen toteutumista ja myös sen paradoksaalisia piirteitä. Tavoitteena on herätellä lukijaa ymmärtämään tilivelvollisuuden monimuotoisuus ja havahduttaa kuntalainen tai mahdollisesti luottamushenkilönä toimiva kuntalainen, ymmärtämään oma roolinsa tilivelvollisuuden toteutumisen mahdollistajana tai estäjänä. Tutkimuksessa perehdytään lisäksi tilivelvollisuuden paradoksaalisuuteen ja siihen, miten lähtökohtaisesti hyvä asia voi liian pitkälle vietynä kääntyä itseään vastaan ja jopa estää sen toteutumisen.
Lähtölaukauksena tutkimukseen toimi paljon keskustelua herättänyt Lapuan kaupunginjohtajan valintaprosessi. Prosessi ei edennyt täysin suoraviivaisesti, minkä vuoksi se herätti paljon keskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median keskustelut ovatkin nykyaikana merkittävä väylä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tapa ilmaista itseään. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat sosiaalisen median keskustelut, joita on käyty valintaprosessin aikana Facebookissa sekä Suomi24-kes- kustelupalstalla. Näitä keskusteluja analysoidaan diskurssianalyysin keinoin ja pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Millaisia diskursseja kunnan luottamushenkilöiden tilivelvollisuudelle ja sen toteutumiselle luodaan sosiaalisen median keskusteluissa? Millaisia diskursseja tilivelvollisuuden paradoksaali- suudelle nousee esiin sosiaalisen median keskusteluissa?
Teoriosuudessa tilivelvollisuutta määritellään muun muassa Romzekin ja Dubnickin tilivelvollisuuden eri tyyppien, ammatillinen, oikeudellinen, poliittinen ja byrokraattinen, mukaan. Tilivelvollisuuden toteutumista ja sen arviointia kuvataan Schillemansin CPA-mallin sekä päämies-agenttiteorian avulla. Paradoksaalisuuteen taas pureudutaan määrittelemällä paradoksaalisuus ja paradoksit, jonka jälkeen ne yhdistetään tilivelvollisuuden käsitteeseen.
Sosiaalisen median keskusteluissa tilivelvollisuudella paljastui useita, hyvin sen monimuotoisuutta kuvaavia diskursseja, kun niitä peilataan teoriassa luotuun kuvaan tilivelvollisuudesta. Monimuotoisuus ei kuitenkaan ole välttämättä käsite, jonka keskustelijat tunnistaisivat tai liittäisivät tilivelvollisuuteen. Tilivelvollisuuden toteutumisen ja sen arvioinnin diskurssit liittyivät vahvimmin äänestämiseen ja kansalaiset kaiken kaikkiaan loivat omalle toiminnalleen hyvin vähän merkityksiä. Yllättävänä merkityksenä esiin nousi kansan likainen peli- diskurssi, jota keskustelijat eivät välttämättä itse tunnista, mutta jonka voi tulkita olevan hyvin merkityksellinen tilivelvollisuuden paradoksaalisuutta luovana elementtinä.
Tutkimuksen tarkoituksena on avata kunnan luottamushenkilöiden tilivelvollisuutta, sen toteutumista ja myös sen paradoksaalisia piirteitä. Tavoitteena on herätellä lukijaa ymmärtämään tilivelvollisuuden monimuotoisuus ja havahduttaa kuntalainen tai mahdollisesti luottamushenkilönä toimiva kuntalainen, ymmärtämään oma roolinsa tilivelvollisuuden toteutumisen mahdollistajana tai estäjänä. Tutkimuksessa perehdytään lisäksi tilivelvollisuuden paradoksaalisuuteen ja siihen, miten lähtökohtaisesti hyvä asia voi liian pitkälle vietynä kääntyä itseään vastaan ja jopa estää sen toteutumisen.
Lähtölaukauksena tutkimukseen toimi paljon keskustelua herättänyt Lapuan kaupunginjohtajan valintaprosessi. Prosessi ei edennyt täysin suoraviivaisesti, minkä vuoksi se herätti paljon keskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median keskustelut ovatkin nykyaikana merkittävä väylä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tapa ilmaista itseään. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat sosiaalisen median keskustelut, joita on käyty valintaprosessin aikana Facebookissa sekä Suomi24-kes- kustelupalstalla. Näitä keskusteluja analysoidaan diskurssianalyysin keinoin ja pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Millaisia diskursseja kunnan luottamushenkilöiden tilivelvollisuudelle ja sen toteutumiselle luodaan sosiaalisen median keskusteluissa? Millaisia diskursseja tilivelvollisuuden paradoksaali- suudelle nousee esiin sosiaalisen median keskusteluissa?
Teoriosuudessa tilivelvollisuutta määritellään muun muassa Romzekin ja Dubnickin tilivelvollisuuden eri tyyppien, ammatillinen, oikeudellinen, poliittinen ja byrokraattinen, mukaan. Tilivelvollisuuden toteutumista ja sen arviointia kuvataan Schillemansin CPA-mallin sekä päämies-agenttiteorian avulla. Paradoksaalisuuteen taas pureudutaan määrittelemällä paradoksaalisuus ja paradoksit, jonka jälkeen ne yhdistetään tilivelvollisuuden käsitteeseen.
Sosiaalisen median keskusteluissa tilivelvollisuudella paljastui useita, hyvin sen monimuotoisuutta kuvaavia diskursseja, kun niitä peilataan teoriassa luotuun kuvaan tilivelvollisuudesta. Monimuotoisuus ei kuitenkaan ole välttämättä käsite, jonka keskustelijat tunnistaisivat tai liittäisivät tilivelvollisuuteen. Tilivelvollisuuden toteutumisen ja sen arvioinnin diskurssit liittyivät vahvimmin äänestämiseen ja kansalaiset kaiken kaikkiaan loivat omalle toiminnalleen hyvin vähän merkityksiä. Yllättävänä merkityksenä esiin nousi kansan likainen peli- diskurssi, jota keskustelijat eivät välttämättä itse tunnista, mutta jonka voi tulkita olevan hyvin merkityksellinen tilivelvollisuuden paradoksaalisuutta luovana elementtinä.