Johdon ohjausjärjestelmän vaikutus organisaation suorituskykyyn
Laiho, Lassi (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan tutkivan ja hyödyntävän innovaatiostrategian vaikutusta organi-saation johdon ohjausjärjestelmän käyttöön. Johdon ohjausjärjestelmän osalta keskitytään ja perehdytään suorituskykymittaristoon. Toinen tarkastelun kohde on suorituskykymittariston kahden erilaisen käyttötavan vaikutus organisaation kilpailuedunlähteiksi tunnistettuihin dynaamisiin kyvykkyyksiin, sekä kyvykkyyksien kautta epäsuoraa vaikutusta organisaation kokonaissuorituskykyyn. Suorituskyvyn mittariston käyttötapoina vertaillaan Robert Simonsin (1995) julkaiseman Levers of Control -viitekehyksen mukaista interaktiivista ja diagnostista käyttötapaa, ja näiden vaikutusta kyvykkyyksiin. Lisäksi tarkastellaan innovaatiosuorituskyvyn vaikutusta kokonaissuorituskykyyn.
Teorian pohjalta luotiin tutkimuksen viitekehys sekä johdettiin hypoteesit. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa sähköinen vastauslomake lähetettiin 800 suomalaiseen 40-1300 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 63 kappaletta. Vastausten perusteella saatu aineisto analysoitiin käyttäen PLS-menetelmää tilastollisena menetelmänä ja varsinainen analyysi suoritettiin käyttämällä SmartPLS-ohjelmaa.
Tutkimustulosten perusteella hyödyntävä innovaatiostrategia vaikuttaa diagnostiseen suorituskykymittariston käyttötapaan positiivisesti. Tämä positiivinen vaikutus osoittautui tilastollisesti erittäin merkittäväksi. Tutkivan innovaatiostrategian positiivisia vaikutuksia interaktiiviseen suorituskykymittariston käyttöön ei kyetty todistamaan, mutta pieniä viitteitä positiivi-sesta yhteydestä oli havaittavissa. Odotetusti suorituskykymittariston diagnostisella käytöllä oli positiivisen epäsuora yhteys kyvykkyyksien kautta organisaation kokonaissuorituskykyyn, mutta kuitenkaan t-arvon puolesta tilastollista merkitsevyyttä ei kyetty osoittamaan. Interaktiivisen käytön odotettiin vaikuttavan positiivisen epäsuorasti organisaation kokonaissuorituskykyyn, mutta tulokset osoittivat lievästi negatiivisen vaikutuksen, joten tulos oli ristiriitainen odotusten kanssa. Innovaatioiden suorituskyvyllä odotettiin olevan positiivinen vaikutus organisaation kokonaissuorituskykyyn, ja hypoteesi sai vahvistusta tilastollisesta merkitsevyydestä
Teorian pohjalta luotiin tutkimuksen viitekehys sekä johdettiin hypoteesit. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa sähköinen vastauslomake lähetettiin 800 suomalaiseen 40-1300 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 63 kappaletta. Vastausten perusteella saatu aineisto analysoitiin käyttäen PLS-menetelmää tilastollisena menetelmänä ja varsinainen analyysi suoritettiin käyttämällä SmartPLS-ohjelmaa.
Tutkimustulosten perusteella hyödyntävä innovaatiostrategia vaikuttaa diagnostiseen suorituskykymittariston käyttötapaan positiivisesti. Tämä positiivinen vaikutus osoittautui tilastollisesti erittäin merkittäväksi. Tutkivan innovaatiostrategian positiivisia vaikutuksia interaktiiviseen suorituskykymittariston käyttöön ei kyetty todistamaan, mutta pieniä viitteitä positiivi-sesta yhteydestä oli havaittavissa. Odotetusti suorituskykymittariston diagnostisella käytöllä oli positiivisen epäsuora yhteys kyvykkyyksien kautta organisaation kokonaissuorituskykyyn, mutta kuitenkaan t-arvon puolesta tilastollista merkitsevyyttä ei kyetty osoittamaan. Interaktiivisen käytön odotettiin vaikuttavan positiivisen epäsuorasti organisaation kokonaissuorituskykyyn, mutta tulokset osoittivat lievästi negatiivisen vaikutuksen, joten tulos oli ristiriitainen odotusten kanssa. Innovaatioiden suorituskyvyllä odotettiin olevan positiivinen vaikutus organisaation kokonaissuorituskykyyn, ja hypoteesi sai vahvistusta tilastollisesta merkitsevyydestä