Usability in the Translation of Picture Books. A Case Study of The Seven Dog Brothers, the English Translation of Mauri Kunnas’s Seitsemän koiraveljestä
Kuljuntausta, Anni (2019)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä -kirjan ja sen englanninkielisen käännöksen, The Seven Dog Brothers, eroavaisuuksia käytettävyyden sekä käyttäjäkeskeisen kääntämisen näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys koostuu lastenkirjallisuuden ja kuvakirjojen kääntämisen käytännöistä sekä käyttäjäkeskeisen kääntämisen perusteista. Käännöksen käytettävyyden lisäksi tutkitaan myös käyttäjäkeskeisen kääntämisen soveltamismahdollisuuksia lastenkirjallisuuden, erityisesti kuvitettujen kirjojen, kääntämiseen.
Tekstien eroavaisuudet paikannettiin vertailevan analyysin avulla: englanninkieliseen käännökseen tehdyt lisäykset, poisjättämiset sekä muutokset paikannettiin vertailemalla lähde- ja kohdetekstien sisältöjä ja merkityksiä. Analyysillä löydettyjen eroavaisuuksien lisäksi myös erisnimet ja kulttuurisidonnaiset elementit poimittiin tekstistä tarkempaa tutkimusta varten.
Materiaalin analyysi paljasti, että kääntäjän käyttämät strategiat eivät olleet aina yhtenäisiä, vaan ne muuttuivat tapauskohteisesti jopa samankaltaisten käännösongelmien kohdalla. Myös kirjan kuvituksella näytti olleen vaikutusta käännöstä luotaessa: käännöksessä on huomattavasti enemmän kuvailevaa kieltä, ja monet lisäykset näyttävät juontuvan kuvissa olevasta informaatiosta. Heuristisen arvioinnin perusteella edellä mainitut epäyhtenäisyydet eivät kuitenkaan johda huomattaviin käytettävyysongelmiin.
Tutkimuksessa selvisi myös, että jotkin lastenkirjallisuuden kääntämisessä käytettävät käytännöt ja mallit muistuttavat käyttäjäkeskeisen kääntämisen työkaluja. Tämän perusteella saattaisi olla hyödyllistä tutkia tarkemmin sitä, miten käyttäjäkeskeistä kääntämistä ja sen tarjoamia työkaluja voisi paremmin hyödyntää lastenkirjallisuuden kääntämisessä.
Tekstien eroavaisuudet paikannettiin vertailevan analyysin avulla: englanninkieliseen käännökseen tehdyt lisäykset, poisjättämiset sekä muutokset paikannettiin vertailemalla lähde- ja kohdetekstien sisältöjä ja merkityksiä. Analyysillä löydettyjen eroavaisuuksien lisäksi myös erisnimet ja kulttuurisidonnaiset elementit poimittiin tekstistä tarkempaa tutkimusta varten.
Materiaalin analyysi paljasti, että kääntäjän käyttämät strategiat eivät olleet aina yhtenäisiä, vaan ne muuttuivat tapauskohteisesti jopa samankaltaisten käännösongelmien kohdalla. Myös kirjan kuvituksella näytti olleen vaikutusta käännöstä luotaessa: käännöksessä on huomattavasti enemmän kuvailevaa kieltä, ja monet lisäykset näyttävät juontuvan kuvissa olevasta informaatiosta. Heuristisen arvioinnin perusteella edellä mainitut epäyhtenäisyydet eivät kuitenkaan johda huomattaviin käytettävyysongelmiin.
Tutkimuksessa selvisi myös, että jotkin lastenkirjallisuuden kääntämisessä käytettävät käytännöt ja mallit muistuttavat käyttäjäkeskeisen kääntämisen työkaluja. Tämän perusteella saattaisi olla hyödyllistä tutkia tarkemmin sitä, miten käyttäjäkeskeistä kääntämistä ja sen tarjoamia työkaluja voisi paremmin hyödyntää lastenkirjallisuuden kääntämisessä.