Politiikan logiikasta medialogiikkaan. Hallitusohjelmien sanomalehtiuutisoinnin muutokset vuosina 1991–2015
Koskela, Riikka (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Suomen hallitusten hallitusohjelmien uutisointi sanomalehdissä muuttui vuosina 1991–2015. Aineistona on yhteensä 67 uutista Aamulehdestä, Helsingin Sanomista ja Turun Sanomista vuosilta 1991, 2003 ja 2015. Aineisto on kerätty hallitusohjelmien julkaisemista seuraavan päivän lehdistä. Analyysimenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi, jonka keinoin tarkastellaan, millaisia poliittisia teemoja hallitusohjelmista nostettiin uutisiin, millaiset toimijat uutisissa pääsivät ääneen ja millaisia kerrontatekniikoita uutisissa hyödynnettiin. Lopuksi kysytään, miten nämä seikat heijastavat uutismedian logiikan muutoksia.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on teoria politiikan medioitumisesta sekä Kent Aspin teoria uutismedian logiikasta, joka toimii ammatillisten normien ja standardien mukaan. Normit ja standardit ovat uutistuotantoa ohjaavia sääntöjä, joiden avulla toimituksissa määritellään esimerkiksi se, mikä on uutisoimisen arvoista ja miten uutisista tehdään kiinnostavia.
Analyysin perusteella keskeisimmät hallitusohjelmista uutisiin nousevat poliittiset teemat ovat verotus, sosiaaliturva, työelämä ja yrittäjyys, koulutus, hyvinvointi sekä ympäristö ja energia. Keskeisimmät toimijat, joita uutisissa kuultiin, voidaan jakaa viiteen ryhmään: poliitikot, etujärjestöt, tieteen ja tutkimuksen edustajat, julkishallinnon ja julkisten palveluiden edustajat sekä kansalaiset. Keskeisimmät kerrontatekniikat, joita uutisissa hyödynnettiin, olivat visuaalisuus, konkretisointi, konfliktit ja vastakkainasettelut, negatiivisuus, poliittinen kilpailu sekä paikallisuus.
Hallitusohjelmaa käsittelevien uutisten ja ohjelmaa kommentoivien tahojen määrä on kasvanut, ja kerrontatekniikoista esimerkiksi visuaalisuuden ja paikallisuuden hyödyntäminen uutisissa vaikuttaa lisääntyneen. Toisaalta uutisissa käsiteltävät poliittiset teemat vaikuttavat pysyneen varsin samankaltaisina. Muutosten voi tulkita heijastavan median oman toimintalogiikan vahvistumista suhteessa politiikan logiikkaan: poliittisten toimijoiden intresseihin vastaamisen sijaan pyrkimyksenä on yleisön palveleminen.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on teoria politiikan medioitumisesta sekä Kent Aspin teoria uutismedian logiikasta, joka toimii ammatillisten normien ja standardien mukaan. Normit ja standardit ovat uutistuotantoa ohjaavia sääntöjä, joiden avulla toimituksissa määritellään esimerkiksi se, mikä on uutisoimisen arvoista ja miten uutisista tehdään kiinnostavia.
Analyysin perusteella keskeisimmät hallitusohjelmista uutisiin nousevat poliittiset teemat ovat verotus, sosiaaliturva, työelämä ja yrittäjyys, koulutus, hyvinvointi sekä ympäristö ja energia. Keskeisimmät toimijat, joita uutisissa kuultiin, voidaan jakaa viiteen ryhmään: poliitikot, etujärjestöt, tieteen ja tutkimuksen edustajat, julkishallinnon ja julkisten palveluiden edustajat sekä kansalaiset. Keskeisimmät kerrontatekniikat, joita uutisissa hyödynnettiin, olivat visuaalisuus, konkretisointi, konfliktit ja vastakkainasettelut, negatiivisuus, poliittinen kilpailu sekä paikallisuus.
Hallitusohjelmaa käsittelevien uutisten ja ohjelmaa kommentoivien tahojen määrä on kasvanut, ja kerrontatekniikoista esimerkiksi visuaalisuuden ja paikallisuuden hyödyntäminen uutisissa vaikuttaa lisääntyneen. Toisaalta uutisissa käsiteltävät poliittiset teemat vaikuttavat pysyneen varsin samankaltaisina. Muutosten voi tulkita heijastavan median oman toimintalogiikan vahvistumista suhteessa politiikan logiikkaan: poliittisten toimijoiden intresseihin vastaamisen sijaan pyrkimyksenä on yleisön palveleminen.