Sisäisen viestinnän merkitys paikallisseurakunnan työilmapiirille
Inha, Anja (2009)
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Nykyään esimiestyö on yhä kasvavien vaatimusten alla. Työntekijät eivät tyydy enää tekemään työtä, vaan he haluavat tietää työyhteisön nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Yksi työväline ja johtamisen keino on sisäinen viestintä.
Tutkielman tarkoituksena on kuvata sisäisen viestinnän merkitystä paikallisseurakunnan työilmapiirille. Tarkoituksena on myös selvittää, miten kulttuuri heijastuu ja miten johtamistyylit kohdistuvat vuorovaikutukseen. Tavoitteisiin pyritään muun muassa vastaamalla kysymykseen: Sisäisen viestinnän merkitys paikallisseurakunnan työilmapiirin esimiesten, kirkkoherran ja talouspäällikön näkökulmasta. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, joka sisältää teoreettisen ja empiirisen osan. Jäsentäminen tapahtui käsitekartan ja teemojen avulla. Aineiston keräämisessä käytettiin teemahaastattelua. Kohdejoukkona oli neljän Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan paikallisseurakunnan neljä kirkkoherraa ja neljä talouspäällikköä, joiden kokemuksien, näkemyksien tai heidän antamien mielipiteiden myötä voitiin osoittaa tutkielman tuloksia.
Internetin (intranet) yleistyminen on muuttanut myös paikallisseurakuntien sisäistä viestintää. Paikallisseurakunnat ovat siirtyneet tiedonsiirtoon ATK:lla vuodesta 2006 alkaen, joten kaikilla työntekijöillä ei ole vielä valmiuksia yhteiseen verkkoon. Ongelmakohtina esimiehet pitävät eri työpisteiden fyysistä etäisyyttä, joka on muutamasta sadasta metristä muutamaan kilometriin. Esimiesten tulevaisuuden suunnitelmat koskivatkin teknisten asioiden kehittämistä ja ohjelman käytön opiskelua. Tärkeänä sisäisessä viestinnässä esimiehet kokivat kasvotusten kohtaamisen ja puhelimen välityksellä viestimisen joko soittamalla tai tekstiviestillä. Hengellinen sanoma oli parasta esimiestyössä.
Esimiehet kokivat työilmapiirin avoimeksi, jolloin työntekijät uskaltavat sanoa mielipiteensä. Kun on hyvä työilmapiiri, niin silloin sisäinen viestintä toimii esimiesten mielestä moitteettomasti. Kaikkein parasta esimiesten mukaan on se, että myös ongelma-asiat tulevat työntekijöiltä itseltään tiedoksi, että niitä ei tarvitse kuunnella työyhteisön ulkopuolisilta tahoilta.
Tutkielman tarkoituksena on kuvata sisäisen viestinnän merkitystä paikallisseurakunnan työilmapiirille. Tarkoituksena on myös selvittää, miten kulttuuri heijastuu ja miten johtamistyylit kohdistuvat vuorovaikutukseen. Tavoitteisiin pyritään muun muassa vastaamalla kysymykseen: Sisäisen viestinnän merkitys paikallisseurakunnan työilmapiirin esimiesten, kirkkoherran ja talouspäällikön näkökulmasta. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, joka sisältää teoreettisen ja empiirisen osan. Jäsentäminen tapahtui käsitekartan ja teemojen avulla. Aineiston keräämisessä käytettiin teemahaastattelua. Kohdejoukkona oli neljän Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan paikallisseurakunnan neljä kirkkoherraa ja neljä talouspäällikköä, joiden kokemuksien, näkemyksien tai heidän antamien mielipiteiden myötä voitiin osoittaa tutkielman tuloksia.
Internetin (intranet) yleistyminen on muuttanut myös paikallisseurakuntien sisäistä viestintää. Paikallisseurakunnat ovat siirtyneet tiedonsiirtoon ATK:lla vuodesta 2006 alkaen, joten kaikilla työntekijöillä ei ole vielä valmiuksia yhteiseen verkkoon. Ongelmakohtina esimiehet pitävät eri työpisteiden fyysistä etäisyyttä, joka on muutamasta sadasta metristä muutamaan kilometriin. Esimiesten tulevaisuuden suunnitelmat koskivatkin teknisten asioiden kehittämistä ja ohjelman käytön opiskelua. Tärkeänä sisäisessä viestinnässä esimiehet kokivat kasvotusten kohtaamisen ja puhelimen välityksellä viestimisen joko soittamalla tai tekstiviestillä. Hengellinen sanoma oli parasta esimiestyössä.
Esimiehet kokivat työilmapiirin avoimeksi, jolloin työntekijät uskaltavat sanoa mielipiteensä. Kun on hyvä työilmapiiri, niin silloin sisäinen viestintä toimii esimiesten mielestä moitteettomasti. Kaikkein parasta esimiesten mukaan on se, että myös ongelma-asiat tulevat työntekijöiltä itseltään tiedoksi, että niitä ei tarvitse kuunnella työyhteisön ulkopuolisilta tahoilta.