Kohti uutta opetussuunnitelmaa. Tarkastelussa päätöksentekoon osallistaminen
Karlsson-Pasto, Mariann (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Opetushallituksen osallistavat käytänteet vaikuttavat perusopetuksen valtakunnan tason opetussuunnitelman oppimiskäsitystä koskevaan tekstiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin Opetushallitus osallisti eri tahoja vuosien 2012−2014 aikana toteutettuun opetussuunnitelmauudistukseen sekä miten osallistuminen näyttäytyy tekstin valmistelussa ja lopullisessa oppimiskäsitystekstissä. Tutkimusaineisto koostuu opetussuunnitelmauudistukseen liittyvistä teksteistä, joita edustavat Opetushallituksen lehdistötiedote, osallistamispyynnöt ja vastaanotetut palautteet sekä Opetushallituksen asiantuntijayhteistyössä rakentamat tekstit.
Tekstiaineiston analyysimenetelmänä käytetään Faircloughin näkemyksiin perustuvaa kriittistä diskurssianalyysia, jonka mukaan viestintätilanteesta on erotettavissa teksti, diskurssikäytäntö ja sosiokulttuurinen käytäntö. Huomio kohdentuu tekstin tuottamiseen ja sen tulkitsemiseen sekä tekstien väliseen vuorovaikutukseen.
Tutkimuksessa ilmeni, että Opetushallituksen toteuttaman perustetekstin valmisteluun osallistaminen oli monivaiheista ja useita tahoja koskevaa. Tältä osin uudistamisprosessi on lainvalmistelun kaltainen. Toisaalta osallistettavien tahojen erilainen status tuli näkyviin jo tekstin valmisteluun kutsuttaessa. Oppimiskäsitystekstiin osallistuminen on tahosta riippuen joko suoraa tai välillistä. Valmiissa asiakirjatekstissä asiantuntijuus on vahvasti läsnä. Muiden tekstin valmisteluun osallistuneiden ääni ei sen sijaan ole siitä yhtä selvästi erotettavissa.
Tutkimus kertoo opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpanon tavasta sekä institutionaalisen asiakirjatekstin rakentamisen reunaehdoista. Teksti tuotetaan ennen kaikkea asiantuntijakontekstissa. Asiakirjan sisältöön vaikuttavat lopulta vahvimmin asiantuntijoiden näkemykset. Uudistukseen osallistamisen tehtävänä on ollut, että osallistuvat tahot ovat tulleet kuulluiksi. Osallistaminen lisää tietoutta uudistamisen sisällöstä sekä sitouttaa muutokseen ja vähentää muutosvastarintaa.
Tekstiaineiston analyysimenetelmänä käytetään Faircloughin näkemyksiin perustuvaa kriittistä diskurssianalyysia, jonka mukaan viestintätilanteesta on erotettavissa teksti, diskurssikäytäntö ja sosiokulttuurinen käytäntö. Huomio kohdentuu tekstin tuottamiseen ja sen tulkitsemiseen sekä tekstien väliseen vuorovaikutukseen.
Tutkimuksessa ilmeni, että Opetushallituksen toteuttaman perustetekstin valmisteluun osallistaminen oli monivaiheista ja useita tahoja koskevaa. Tältä osin uudistamisprosessi on lainvalmistelun kaltainen. Toisaalta osallistettavien tahojen erilainen status tuli näkyviin jo tekstin valmisteluun kutsuttaessa. Oppimiskäsitystekstiin osallistuminen on tahosta riippuen joko suoraa tai välillistä. Valmiissa asiakirjatekstissä asiantuntijuus on vahvasti läsnä. Muiden tekstin valmisteluun osallistuneiden ääni ei sen sijaan ole siitä yhtä selvästi erotettavissa.
Tutkimus kertoo opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpanon tavasta sekä institutionaalisen asiakirjatekstin rakentamisen reunaehdoista. Teksti tuotetaan ennen kaikkea asiantuntijakontekstissa. Asiakirjan sisältöön vaikuttavat lopulta vahvimmin asiantuntijoiden näkemykset. Uudistukseen osallistamisen tehtävänä on ollut, että osallistuvat tahot ovat tulleet kuulluiksi. Osallistaminen lisää tietoutta uudistamisen sisällöstä sekä sitouttaa muutokseen ja vähentää muutosvastarintaa.