Yhtiöittäminen ja asiakirjojen julkisuus
Kankaanpää, Merja (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään organisaatiomuodon muutosta yhtiöittämisen kautta kuntayhtymästä osakeyhtiöksi. Tätä muutosta käsitellään tarkastelemalla asiakirjojen julkisuutta, mitä se tarkoittaa sovellettavan lainsäädännön ja oikeustapauksien kautta. Tarkastelunäkökulma tähän käytetään opetusalan organisaatiota ja siinä tarkemmin hallinto, henkilöstöasioiden hoito sekä opetuksen järjestäminen. Tutkimuksen tutkimusongelmaksi muodostuu seuraava: Miten asiakirjojen julkisuus tulisi ottaa huomioon yhtiöittämisessä?
Mikäli kunnallinen osakeyhtiö ei käytä julkista valtaa, julkisuuslaki ei koske osakeyhtiön asiakirjoja. Näin ollen toimintojen yhtiöittäminen vaikuttaa merkittävästi asiakirjojen julkisuuteen. Osakeyhtiön voi käytännössä suurelta osin itse päättää siitä, mitä asiakirjoja julkaistaan ja mitä ei. Toisin on, jos osakeyhtiöllä on lakisääteisiä tehtäviä, joissa käytetään julkista valtaa, esim. opetuksen järjestäminen.
Julkisuuslain lisäksi, yhtiöittämisen yhteydessä on otettava huomioon myös muita lakeja, jotka säätelevät omalta osaltaan asiakirjojen julkisuutta. Sekä yksityistä, että julkista sektoria koskevia lakeja ovat mm. henkilötietolaki, jonka on lähitulevaisuudessa korvaamassa EU-tietosuoja-asetus, sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lisäksi hankintalain määräykset ja erityisesti liikesalaisuuden käsitteen määrittely on tärkeää huomioida. Voidaan todeta, että asiakirjojen julkisuuden tai ei -julkisuuden pohtiminen on monisyinen asia toiminnan siirtyessä kuntayhtymästä osakeyhtiöön
Osakeyhtiömaailma vaatii omanlaista ajattelumaailmaa, johon ei kuntapuolella ole totuttu. Ajatusmalli täytyy pystyä kääntämään päälaelleen; julkisen sektorin asioiden julkisuudesta, yksityisen sektorin harkittuun avoimuuteen, jonka perustana on yhtiön etu. Kun tapahtuu organisaatiomuodon muutos kuntayhtymästä osakeyhtiöön, olisi erittäin tarpeellista perehdyttää sekä työntekijät, että päättäjät, yksityisoikeudellisen lainsäädännön maailmaan ja näkökulmaan tarkastella asioita.
Mikäli kunnallinen osakeyhtiö ei käytä julkista valtaa, julkisuuslaki ei koske osakeyhtiön asiakirjoja. Näin ollen toimintojen yhtiöittäminen vaikuttaa merkittävästi asiakirjojen julkisuuteen. Osakeyhtiön voi käytännössä suurelta osin itse päättää siitä, mitä asiakirjoja julkaistaan ja mitä ei. Toisin on, jos osakeyhtiöllä on lakisääteisiä tehtäviä, joissa käytetään julkista valtaa, esim. opetuksen järjestäminen.
Julkisuuslain lisäksi, yhtiöittämisen yhteydessä on otettava huomioon myös muita lakeja, jotka säätelevät omalta osaltaan asiakirjojen julkisuutta. Sekä yksityistä, että julkista sektoria koskevia lakeja ovat mm. henkilötietolaki, jonka on lähitulevaisuudessa korvaamassa EU-tietosuoja-asetus, sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lisäksi hankintalain määräykset ja erityisesti liikesalaisuuden käsitteen määrittely on tärkeää huomioida. Voidaan todeta, että asiakirjojen julkisuuden tai ei -julkisuuden pohtiminen on monisyinen asia toiminnan siirtyessä kuntayhtymästä osakeyhtiöön
Osakeyhtiömaailma vaatii omanlaista ajattelumaailmaa, johon ei kuntapuolella ole totuttu. Ajatusmalli täytyy pystyä kääntämään päälaelleen; julkisen sektorin asioiden julkisuudesta, yksityisen sektorin harkittuun avoimuuteen, jonka perustana on yhtiön etu. Kun tapahtuu organisaatiomuodon muutos kuntayhtymästä osakeyhtiöön, olisi erittäin tarpeellista perehdyttää sekä työntekijät, että päättäjät, yksityisoikeudellisen lainsäädännön maailmaan ja näkökulmaan tarkastella asioita.