Päivystyksen sähköiset terveyspalvelut osana tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden järjestelmäkokonaisuutta - Case Päivystystalo
Kajanne, Anja (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Euroopan Unionin tavoitteena on ottaa sähköiset terveydenhuoltopalvelut osaksi yleistä terveyspolitiikkaa koordinoimalla muun muassa poliittisia strategioita. Pyrkimyksenä on tehdä sähköisistä terveydenhuollon välineistä helppokäyttöisiä ja tehokkaasti toimivia. Myös Suomessa nykyisen hallituskauden yksi kärkitavoitteista on asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen. Tätä varten suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa tulee ottaa mukaan terveydenhuollon ammattilaiset sekä loppukäyttäjät eli asiakkaat.
Pro gradu -tutkielmassani tavoitteenani on tarkastella ensin teorian avulla, mitä ovat sähköiset terveyspalvelut, sekä kyselyn ja haastattelun keinoin analysoida, millaisia odotuksia asiakkailla on sähköisistä päivystyspalveluista ja mitä haasteita niihin voi liittyä. Tutkimuksen taustalla on Virtuaalisairaalahanke 2.0 ja Terveyskylä sekä Päivystystalo, joka tarjoaa sähköisiä terveyspalveluita päivystyspotilaalle. Vuonna 2017 Terveyskylän sisältöjä avattiin 10 miljoonaa kertaa, käyntejä oli 2 miljoonaa ja kävijöitä 1 miljoona. Kuukausitasolla palveluita käytettiin 250 000 kertaa ja käyttömäärät ovat olleet kasvussa koko ajan. Viidestä yliopistosairaalasta yli 1250 erikoissairaanhoidon ammattilaista on ollut mukana rakentamassa palveluita. Päivystystalo tarjoaa yhdestä paikasta päivystyspalveluita koskevaa informaatiota, antaa ensiapu- ja itsehoito-ohjeita sekä palveluohjausta.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu sähköisistä terveyspalveluista saatuun tutkittuun tietoon. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat sähköiset terveyspalvelut sekä päivystys. Tutkimus on metodisesti menetelmätriangulaatiotutkimus, jossa nähdään kaksi samaa teemaa käsittelevää tutkimushaaraa. Ensimmäinen on kyselytutkimus, joka hyödynnetään eräiltä osin tässä tutkimuksessa ja toinen on ryhmähaastattelu, jossa käsiteltiin osin samoja asioita kuin kyselyssä. Kyselyä jaettiin sairaanhoitopiirien internetsivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (n=317) ja sillä pyrittiin kartoittamaan mielipiteitä päivystyksen sähköisistä terveyspalveluista. Ryhmähaastattelu tehtiin kuudelle (6) Terveyskylän raatilaiselle ja siinä pyrittiin saamaan syventäviä vastauksia samoista aiheista. Haastatteluaineisto analysoitiin litteroinnin jälkeen teemoittain. Tutkimus on myös tapaustyyppinen tutkimus, koska se kohdistuu yhteen Terveyskylän alle rakentuneeseen palvelukokonaisuuteen.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että asiakkaat ovat valmiita käyttämään erilaisia sähköisiä päivystyspalveluita ja toivovat niiden avulla saavansa apua ja neuvoja päivystyksellisiin terveysongelmiinsa. Asiakkaiden toiveena on muun muassa sähköinen yhteydenottomahdollisuus ja palvelut, joiden avulla voi itse arvioida tarvetta lähteä päivystykseen. Lisäksi toiveissa oli reaaliaikaisesti päivittyvät ruuhkatiedot. Vastauksista nousi esille myös aiheellisia pelkoja ja uhkatilanteita, jotka on sähköisiä päivystyspalveluita kehittäessä otettava huolellisesti huomioon. Asiakkaita huoletti muun muassa marginaaliryhmien jääminen palveluiden ulkopuolelle, medikalisaation lisääntyminen sekä tietosuoja-asiat.
Pro gradu -tutkielmassani tavoitteenani on tarkastella ensin teorian avulla, mitä ovat sähköiset terveyspalvelut, sekä kyselyn ja haastattelun keinoin analysoida, millaisia odotuksia asiakkailla on sähköisistä päivystyspalveluista ja mitä haasteita niihin voi liittyä. Tutkimuksen taustalla on Virtuaalisairaalahanke 2.0 ja Terveyskylä sekä Päivystystalo, joka tarjoaa sähköisiä terveyspalveluita päivystyspotilaalle. Vuonna 2017 Terveyskylän sisältöjä avattiin 10 miljoonaa kertaa, käyntejä oli 2 miljoonaa ja kävijöitä 1 miljoona. Kuukausitasolla palveluita käytettiin 250 000 kertaa ja käyttömäärät ovat olleet kasvussa koko ajan. Viidestä yliopistosairaalasta yli 1250 erikoissairaanhoidon ammattilaista on ollut mukana rakentamassa palveluita. Päivystystalo tarjoaa yhdestä paikasta päivystyspalveluita koskevaa informaatiota, antaa ensiapu- ja itsehoito-ohjeita sekä palveluohjausta.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu sähköisistä terveyspalveluista saatuun tutkittuun tietoon. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat sähköiset terveyspalvelut sekä päivystys. Tutkimus on metodisesti menetelmätriangulaatiotutkimus, jossa nähdään kaksi samaa teemaa käsittelevää tutkimushaaraa. Ensimmäinen on kyselytutkimus, joka hyödynnetään eräiltä osin tässä tutkimuksessa ja toinen on ryhmähaastattelu, jossa käsiteltiin osin samoja asioita kuin kyselyssä. Kyselyä jaettiin sairaanhoitopiirien internetsivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (n=317) ja sillä pyrittiin kartoittamaan mielipiteitä päivystyksen sähköisistä terveyspalveluista. Ryhmähaastattelu tehtiin kuudelle (6) Terveyskylän raatilaiselle ja siinä pyrittiin saamaan syventäviä vastauksia samoista aiheista. Haastatteluaineisto analysoitiin litteroinnin jälkeen teemoittain. Tutkimus on myös tapaustyyppinen tutkimus, koska se kohdistuu yhteen Terveyskylän alle rakentuneeseen palvelukokonaisuuteen.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että asiakkaat ovat valmiita käyttämään erilaisia sähköisiä päivystyspalveluita ja toivovat niiden avulla saavansa apua ja neuvoja päivystyksellisiin terveysongelmiinsa. Asiakkaiden toiveena on muun muassa sähköinen yhteydenottomahdollisuus ja palvelut, joiden avulla voi itse arvioida tarvetta lähteä päivystykseen. Lisäksi toiveissa oli reaaliaikaisesti päivittyvät ruuhkatiedot. Vastauksista nousi esille myös aiheellisia pelkoja ja uhkatilanteita, jotka on sähköisiä päivystyspalveluita kehittäessä otettava huolellisesti huomioon. Asiakkaita huoletti muun muassa marginaaliryhmien jääminen palveluiden ulkopuolelle, medikalisaation lisääntyminen sekä tietosuoja-asiat.