Uppfattningar om svenska språket och intresse för verksamhetsformer för tidig inlärning av svenska i Kauhajoki. En enkätundersökning bland småbarnsföräldrar, dagvårdschefer och dagvårdspersonal
Jonsson-Österbro, Niina (2019)
Jonsson-Österbro, Niina
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu- tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä mieltä Kauhajoella asuvat
pikkulapsiperheiden vanhemmat, varhaiskasvatuksen esimiehet ja päivähoidon piirissä
työskentelevät kasvattajat ovat ruotsin kielen osaamisen tärkeydestä lapsen tulevaisuutta ajatellen.
Lisäksi selvitetään, ovatko kauhajokiset pikkulapsiperheiden vanhemmat, sekä varhaiskasvatuksen
esimiehet ja kasvattajat kiinnostuneita saamaan paikkakunnalle laajamittaista tai suppeampaa
kaksikielistä varhaiskasvatusta. Tutkimus on laadullinen ja analyysimenetelmänä on käytetty
sisällönanalyysia. Tutkimuksessa ilmeni, että kauhajokiset pikkulapsiperheiden vanhemmat kuten
myös varhaiskasvatussektorilla toimivat esimiehet kokivat ruotsin kielen osaamisen tärkeäksi lapsen
tulevaisuutta ajatellen. Suurin osa kauhajokisista varhaiskasvatussektorilla toimivista kasvattajista
taas näki ruotsin kielen taidot melko tärkeänä kauhajokisten lasten kannalta. Pikkulapsiperheiden
vanhempien ja esimiesasemassa olevien kasvattajien määrä oli suurempi niiden joukossa, jotka
näkivät ruotsin kielen taidon tärkeänä tai erittäin tärkeänä verrattuna päivähoitosektorilla
työskentelevien kasvattajien määrään. Tutkimus osoitti myös, että vanhemmat olisivat kiinnostuneita
saamaan Kauhajoelle laajamittaista tai suppeampaa kaksikielistä varhaiskasvatusta ruotsin kielellä.
Heidän mukaansa sopivin toimintamuoto Kauhajoella olisi kielisuihkutoiminta päiväkodissa.
Esimiehet olivat eniten kiinnostuneita kielikylvystä ja kielikylpykerhosta ja pitivät kielikylpyä
sopivimpana toimintamuotona Kauhajokea ajatellen. Esimiesasemassa olevat kasvattajat olivat
vanhempien lisäksi innokkaampia aloittamaan Kauhajoella laajamittaista tai suppeampaa
kaksikielistä varhaiskasvatusta verrattuna kasvatushenkilöstöön. Näyttäisikin siltä, että
kasvatushenkilöstön tiedottamisen merkitys eri toimintamuotoihin liittyen korostuu kieltenopetuksen
varhentamisen myötä ja lisäksi myös uusimmat opetussuunnitelman perusteet ja
varhaiskasvatussuunnitelma painottavat lapsen luontaista kykyä omaksua kieliä varhaisessa
vaiheessa.
pikkulapsiperheiden vanhemmat, varhaiskasvatuksen esimiehet ja päivähoidon piirissä
työskentelevät kasvattajat ovat ruotsin kielen osaamisen tärkeydestä lapsen tulevaisuutta ajatellen.
Lisäksi selvitetään, ovatko kauhajokiset pikkulapsiperheiden vanhemmat, sekä varhaiskasvatuksen
esimiehet ja kasvattajat kiinnostuneita saamaan paikkakunnalle laajamittaista tai suppeampaa
kaksikielistä varhaiskasvatusta. Tutkimus on laadullinen ja analyysimenetelmänä on käytetty
sisällönanalyysia. Tutkimuksessa ilmeni, että kauhajokiset pikkulapsiperheiden vanhemmat kuten
myös varhaiskasvatussektorilla toimivat esimiehet kokivat ruotsin kielen osaamisen tärkeäksi lapsen
tulevaisuutta ajatellen. Suurin osa kauhajokisista varhaiskasvatussektorilla toimivista kasvattajista
taas näki ruotsin kielen taidot melko tärkeänä kauhajokisten lasten kannalta. Pikkulapsiperheiden
vanhempien ja esimiesasemassa olevien kasvattajien määrä oli suurempi niiden joukossa, jotka
näkivät ruotsin kielen taidon tärkeänä tai erittäin tärkeänä verrattuna päivähoitosektorilla
työskentelevien kasvattajien määrään. Tutkimus osoitti myös, että vanhemmat olisivat kiinnostuneita
saamaan Kauhajoelle laajamittaista tai suppeampaa kaksikielistä varhaiskasvatusta ruotsin kielellä.
Heidän mukaansa sopivin toimintamuoto Kauhajoella olisi kielisuihkutoiminta päiväkodissa.
Esimiehet olivat eniten kiinnostuneita kielikylvystä ja kielikylpykerhosta ja pitivät kielikylpyä
sopivimpana toimintamuotona Kauhajokea ajatellen. Esimiesasemassa olevat kasvattajat olivat
vanhempien lisäksi innokkaampia aloittamaan Kauhajoella laajamittaista tai suppeampaa
kaksikielistä varhaiskasvatusta verrattuna kasvatushenkilöstöön. Näyttäisikin siltä, että
kasvatushenkilöstön tiedottamisen merkitys eri toimintamuotoihin liittyen korostuu kieltenopetuksen
varhentamisen myötä ja lisäksi myös uusimmat opetussuunnitelman perusteet ja
varhaiskasvatussuunnitelma painottavat lapsen luontaista kykyä omaksua kieliä varhaisessa
vaiheessa.