Jääkiekkoilijan tapaturmaturvajärjestelmä
Immonen, Mikko (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Urheilu on ollut pitkään erittäin yhteiskunnallisesti merkittävää, ammattimaista ja kaupallista toimintaa. Urheilu ja oikeus ovat joutuneet törmäyskurssille urheilun ammattimaistumisen ja kaupallistumisen vuoksi. Etenkin joukkueurheilun suosituimmissa lajeissa on nähtävissä eri oikeudenalojen, kuten työ- ja sosiaalioikeuden vaikutuksia. Urheiluoikeudellinen peruskysymys on, miksi ja miten lainsäädäntö on yhä enemmän tekemisissä urheilun kanssa.
Joukkueurheilusta on Suomessa tullut monelle urheilijalle pääasiallinen työ, jolla he tienaavat elantonsa. Tapaturmaturva on järjestetty Suomessa työkseen urheileville urheilijoille muista työntekijöistä eriävällä omalla järjestelmällä. Lainsäädännöllisesti on lähdetty siitä, että urheilutoiminnassa on sellaisia perustavaa laatua olevia erityispiirteitä, joiden vuoksi erillisjärjestelmä urheilijoiden tapaturmaturvasta on perusteltu ratkaisu. Tutkimuksen aiheena on urheilijoiden erityinen tapaturmaturvajärjestelmä, jolla turvataan ammattilaisurheilijoiden toimeentulo työssä sattuvien tapaturmien varalta. Urheilijoiden kohdalla työtapaturmilla tarkoitetaan pääasiassa esimerkiksi otteluissa, kilpailuissa tai harjoituksissa tapahtuvia äkillisiä loukkaantumisia, joiden seurauksena urheilija tulee työkyvyttömäksi. Suomessa eniten ammattimaistunut ja kaupallistunut urheilulaji on jääkiekko, joten tutkin urheilijan tapaturvaturvaa jääkiekkoilijan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, että onko urheilijan tapaturmaturvajärjestelmän tarjoaman ansioturvan taso riittävä jääkiekkoilijalle. Vertaan tutkimuksessa jääkiekkoilijan ansioturvaa työntekijän vastaavaan, ja selvitän, millaisen ansioturvan lainsäätäjä on pyrkinyt erityislainsäädännöllä urheilijoille takaamaan.
Jääkiekkoilijat ovat tällä hetkellä monessa tilanteessa erityislain nojalla huonommassa asemassa muihin työntekijöihin verrattuna tapaturmaturva-asioissa. Tässä tutkielmassa tehdyn selvityksen perusteella jääkiekkoilijan ansioturva toteutuu erillisessä tapaturmaturvajärjestelmässä vain kohtuullisesti. Erillislainsäädännön vuoksi urheilijat saavuttavat tapaturman sattuessa oikeuden oman ansiotasonsa pysymiseen heikommin kuin muut työntekijät. Urheilijat saavat vain sen turvan, jonka lainsäätäjä on omilla perusteluillaan heille halunnut antaa.
Joukkueurheilusta on Suomessa tullut monelle urheilijalle pääasiallinen työ, jolla he tienaavat elantonsa. Tapaturmaturva on järjestetty Suomessa työkseen urheileville urheilijoille muista työntekijöistä eriävällä omalla järjestelmällä. Lainsäädännöllisesti on lähdetty siitä, että urheilutoiminnassa on sellaisia perustavaa laatua olevia erityispiirteitä, joiden vuoksi erillisjärjestelmä urheilijoiden tapaturmaturvasta on perusteltu ratkaisu. Tutkimuksen aiheena on urheilijoiden erityinen tapaturmaturvajärjestelmä, jolla turvataan ammattilaisurheilijoiden toimeentulo työssä sattuvien tapaturmien varalta. Urheilijoiden kohdalla työtapaturmilla tarkoitetaan pääasiassa esimerkiksi otteluissa, kilpailuissa tai harjoituksissa tapahtuvia äkillisiä loukkaantumisia, joiden seurauksena urheilija tulee työkyvyttömäksi. Suomessa eniten ammattimaistunut ja kaupallistunut urheilulaji on jääkiekko, joten tutkin urheilijan tapaturvaturvaa jääkiekkoilijan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, että onko urheilijan tapaturmaturvajärjestelmän tarjoaman ansioturvan taso riittävä jääkiekkoilijalle. Vertaan tutkimuksessa jääkiekkoilijan ansioturvaa työntekijän vastaavaan, ja selvitän, millaisen ansioturvan lainsäätäjä on pyrkinyt erityislainsäädännöllä urheilijoille takaamaan.
Jääkiekkoilijat ovat tällä hetkellä monessa tilanteessa erityislain nojalla huonommassa asemassa muihin työntekijöihin verrattuna tapaturmaturva-asioissa. Tässä tutkielmassa tehdyn selvityksen perusteella jääkiekkoilijan ansioturva toteutuu erillisessä tapaturmaturvajärjestelmässä vain kohtuullisesti. Erillislainsäädännön vuoksi urheilijat saavuttavat tapaturman sattuessa oikeuden oman ansiotasonsa pysymiseen heikommin kuin muut työntekijät. Urheilijat saavat vain sen turvan, jonka lainsäätäjä on omilla perusteluillaan heille halunnut antaa.