TYÖHYVINVOINNIN JA TULOKSELLISEN TOIMINNAN YHTEYDET YRITYS X:N NEUVOJAOSASTOLLA
Jaskari, Meri-Tuulia (2019)
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin rooli on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Työelämä muuttuu nopeaan tahtiin, ja sen mukana muuttuvat myös työhyvinvoinnin tarpeet sekä keinot edistää ja ylläpitää työhyvin-vointia. Työhyvinvoinnin merkityksen kasvuun on vaikuttanut näkemys siitä, että organisaatioiden henkilöstö saa aikaan niiden kilpailukyvyn. Siihen taas vaikuttaa organisaation innovatiivisuus, kyky uudistua ja kehittää toimintaansa toimintaympäristön muutoksiin vastaten. Myös työhyvinvointia täytyy kehittää ja uudistaa jatkuvasti. On havaittu, että mitä innostuneempaa, sitoutuneempaa ja tarmokkaampaa henkilöstö on, sitä tuottavampaa heidän tekemänsä työn jälki on. Näin ollen työhyvinvointi on organisaation kilpailuvaltti sekä merkittävä menestykseen vaikuttava tekijä, sillä se voi myös parantaa työpaikan imagoa, kiinnosta-vuutta ja houkuttelevuutta. Yksi työelämän keskeisistä viesteistä onkin, että tuloksellista toimintaa ja hyvinvointia kannattaa edistää samanaikaisesti, sillä niiden on havaittu tukevan toisiaan. Tällä tutkimuksella pyritään selvittämään, millaisia vaikutuksia työhyvinvoinnin, työn imun, työuupumuksen sekä tuloksellisen toiminnan välillä voidaan havaita. Samalla kuvataan, millaisista tekijöistä työhyvinvointi syntyy työntekijöiden näkökulmasta, ja miten sitä voitaisiin edistää.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu työhyvinvoinnin, työn imun, työuupumuksen ja tuloksellisen toiminnan teoriaan. Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana hyödynnetään kvalitatiivista tutkimusotetta, jonka aineistonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu. Tutkimuksen primaariaineisto sisältää kymmenen yksilöhaastattelua. Kerätty aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä induktiivisesti.
Tutkimus osoittaa, että koetulla työhyvinvoinnilla, työn imulla ja työuupumuksella on merkittäviä vaikutuksia tulokselliseen toimintaan. Työn imua tutkittaessa oli havaittavissa, että nuoremmat ja vähemmän aikaa organisaatiossa työskennelleet kokivat keskimääräistä vahvempaa työn imua ja innokkuutta tavoitteiden ja tuloksellisen toiminnan saavuttamiseksi. Heitä motivoi pääsy haastavampiin tehtäviin ja uralla eteneminen. Sen sijaan pidempään työsuhteessa olleilla hieman vanhemmilla työntekijöillä innokkuus ja motivaatio tuloksen tavoittelua kohtaan oli heikentynyt, mutta he olivat silti sitoutuneempia organisaatioon kuin edellinen ryhmä. Tulokselliseen toimintaan heitä kannustaisivat aineelliset palkitsemiskeinot, kuten raha ja lahjakortit. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointia syntyy erityisesti työn ilmapiiristä, kulttuurista, olosuhteista, ergonomiasta, vaikutusmahdollisuuksista ja riittävästä haasteellisuudesta. Työn hektisyys kuormittaa ajoittain, ja voi johtaa jopa työuupumukseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu työhyvinvoinnin, työn imun, työuupumuksen ja tuloksellisen toiminnan teoriaan. Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana hyödynnetään kvalitatiivista tutkimusotetta, jonka aineistonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu. Tutkimuksen primaariaineisto sisältää kymmenen yksilöhaastattelua. Kerätty aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä induktiivisesti.
Tutkimus osoittaa, että koetulla työhyvinvoinnilla, työn imulla ja työuupumuksella on merkittäviä vaikutuksia tulokselliseen toimintaan. Työn imua tutkittaessa oli havaittavissa, että nuoremmat ja vähemmän aikaa organisaatiossa työskennelleet kokivat keskimääräistä vahvempaa työn imua ja innokkuutta tavoitteiden ja tuloksellisen toiminnan saavuttamiseksi. Heitä motivoi pääsy haastavampiin tehtäviin ja uralla eteneminen. Sen sijaan pidempään työsuhteessa olleilla hieman vanhemmilla työntekijöillä innokkuus ja motivaatio tuloksen tavoittelua kohtaan oli heikentynyt, mutta he olivat silti sitoutuneempia organisaatioon kuin edellinen ryhmä. Tulokselliseen toimintaan heitä kannustaisivat aineelliset palkitsemiskeinot, kuten raha ja lahjakortit. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointia syntyy erityisesti työn ilmapiiristä, kulttuurista, olosuhteista, ergonomiasta, vaikutusmahdollisuuksista ja riittävästä haasteellisuudesta. Työn hektisyys kuormittaa ajoittain, ja voi johtaa jopa työuupumukseen.