Muutoksen tekijät
Isotalo, Ulla (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Muutos ei tapahdu – se tehdään. Yhtä totta ovat seikat, että muutos tarvitsee aktiiviset tekijänsä ja se, että muutos noudattelee erilaisia vaiheita. Muutoksen vaiheet ovat ajallisia, toisiinsa kytköksissä olevia prosessivaiheita samoin kuin muutos pitää sisällään hyvin erilaisia odotuksia esimiehen osaamisen kentässä. Esimiehen eri organisaation tasoilla on siten hallittava muutoksessa merkittävä tieto- ja taitovalikoima.
Tutkimukseen haastateltiin 10 maakunta- ja sote – uudistuksen johto- ja esi-miesasemassa työskentelevää henkilöä, joiden tehtäviin muutoksen suunnittelu ja toteuttaminen kuuluvat. Tutkimuksen tavoite on kuvata esimiehen arjen keinoja, tekoja ja tuen tarvetta, muutoksen aikaansaamiseksi. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus.
Tutkimuksen viitekehyksenä käytetiin Kotterin muutosmallia, Laurilan Muutosjohtamisen kompassimallia sekä jatkuvan parantamisen mallia, Demingin ympyrää. Näin isoa rakennemuutosta tarkastellessa Laurilan muutosmalli soveltui aineiston tarkasteluun hyvin. Tosin muutoksen laajuus toi esiin sen, että kaikki mallit ja valitut viitekehykset edesauttoivat muutoksen hahmottamista ja kokonaisuuden strukturointia konkreettisiksi askeliksi kohti tavoitetta.
Organisaatioiden vastuuhenkilöiden ja valmisteluorganisaation yhteneväksi keinovalikoimassa muutoksen tekemisessä oli saatavilla olo, suunnittelu ja rakenteiden luominen sekä osaamisen kasvattaminen ja tiedon jakaminen. Kaikissa haastatteluryhmissä omalta esimieheltä odotetaan johtajuutta ja tukea omaan päätöksentekoon. Lähiesimiesten teot muutoksen suuntaan olivat työn tekemistä kentällä, henkilökunnan kanssa, painottuen etupainotteiseen prosessin kehittämiseen.
Kaikki haastateltavat kaipasivat selkeää suuntaa ja näkymää tulevaisuudesta, keskustelua sekä työkalupakkia viestintään ja muutoksen toteutukseen. Viestinnän ja tiedonkulun merkitys nousi omalta esimieheltä tarvittavan tuen tarpeessa esille kaikissa haastatteluryhmissä. Viestintä näyttäytyy aineistossa yhtenä onnistuneen muutoksen, riittävän esimiestuen ja muutoksen tekemisen keinovalikoimassa yhtenä merkittävimmistä kokonaisuuksista.
Tutkimukseen haastateltiin 10 maakunta- ja sote – uudistuksen johto- ja esi-miesasemassa työskentelevää henkilöä, joiden tehtäviin muutoksen suunnittelu ja toteuttaminen kuuluvat. Tutkimuksen tavoite on kuvata esimiehen arjen keinoja, tekoja ja tuen tarvetta, muutoksen aikaansaamiseksi. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus.
Tutkimuksen viitekehyksenä käytetiin Kotterin muutosmallia, Laurilan Muutosjohtamisen kompassimallia sekä jatkuvan parantamisen mallia, Demingin ympyrää. Näin isoa rakennemuutosta tarkastellessa Laurilan muutosmalli soveltui aineiston tarkasteluun hyvin. Tosin muutoksen laajuus toi esiin sen, että kaikki mallit ja valitut viitekehykset edesauttoivat muutoksen hahmottamista ja kokonaisuuden strukturointia konkreettisiksi askeliksi kohti tavoitetta.
Organisaatioiden vastuuhenkilöiden ja valmisteluorganisaation yhteneväksi keinovalikoimassa muutoksen tekemisessä oli saatavilla olo, suunnittelu ja rakenteiden luominen sekä osaamisen kasvattaminen ja tiedon jakaminen. Kaikissa haastatteluryhmissä omalta esimieheltä odotetaan johtajuutta ja tukea omaan päätöksentekoon. Lähiesimiesten teot muutoksen suuntaan olivat työn tekemistä kentällä, henkilökunnan kanssa, painottuen etupainotteiseen prosessin kehittämiseen.
Kaikki haastateltavat kaipasivat selkeää suuntaa ja näkymää tulevaisuudesta, keskustelua sekä työkalupakkia viestintään ja muutoksen toteutukseen. Viestinnän ja tiedonkulun merkitys nousi omalta esimieheltä tarvittavan tuen tarpeessa esille kaikissa haastatteluryhmissä. Viestintä näyttäytyy aineistossa yhtenä onnistuneen muutoksen, riittävän esimiestuen ja muutoksen tekemisen keinovalikoimassa yhtenä merkittävimmistä kokonaisuuksista.