Sopimus vastuullisuudesta: Johtamisodotusten strategiset painopisteet kunnanjohtajien johtajasopimuksissa
Ikola, Tapani (2019)
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Erilaiset muutokset ja haasteet leimaavat yhteiskunnan nykytilaa sekä tulevaisuutta. Kansainväliset kriisit ovat koetelleet instituutioiden kestävyyttä – olemme kulkeneet kriisistä toiseen – eivätkä näiden vaikutuksilta tavalliset ihmisetkään ole välttyneet. Suuria teemoja ovat talouden kestävyys, demokratian uskottavuus sekä ilmastonmuutos ja tästä aiheutuvat ilmiöt. Päätöksenteossa ja toiminnassa täytyy ottaa huomioon tulevat sukupolvet. Julkiselta toiminnalta edellytetään vastuullisuutta. Suomessa lähipäätökset tehdään kunnissa, joidenka johtamiseen tutkielman aihepiiri liittyy. Kuntajohtamisen eräs keskeinen muutos on ollut johtajasopimuksen pakollisuus 1.6.2017 lähtien. Tämän myötä voi sanoa, että sopimuksellisuus sekä liike-elämästä tutut johtajasopimukset ovat saavuttaneet vahvan jalansijan kuntien johtamisessa.
Tutkielmassa tarkastellaan kunnanjohtajien johtajasopimuksissa muodostuvaa kunnanjohtajan vastuullisuutta. Julkisjohtamiseen liitetty vastuullisuus on muotoutunut ajan saatossa. Tästä johtuen, tutkielmassa vastuullisuuden kehittymistä tarkastellaan historiallisena kehityskulkuna. Vastuullisuus jakautuu neljään osaan, jotka ovat laillinen, poliittinen, hallinnollinen sekä taloudellinen vastuu. Nämä osa-alueet ovat johtamisodotusten strategisia painopisteitä, joihin hyvän johtajan tulisi vastata. Taloudellisen vastuullisuuden osa-alueen kehityskulusta on peräisin julkisjohtamiseen rantautunut sopimuksellisuus, joka sisältää sopimusten johtamisen ja sopimuksilla johtamisen käsitteet. Tästä kehityskulusta toimivat erinomaisena esimerkkinä nykyvaatimusten mukaiset kunnanjohtajien johtajasopimukset.
Tutkielman empiirisena aineistona toimivat Etelä-Pohjanmaan kunnanjohtajien johtajasopimukset. Aineisto on kerätty touko-kesäkuun aikana 2018. Aineisto kattaa kaikki tuolloiset saatavilla olleet johtajasopimukset, joita kertyi 15 kappaletta. Tutkimus on laadullinen, ja kunnanjohtajien johtajasopimuksia tarkastellaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Vastuullisuuden osa-alueet toimivat analyysirungon yläkäsitteinä. Analyysissa kerättiin osa-alueiden alle erilaisia kuvauksia kunnanjohtajille asetetuista vastuista.
Kunnanjohtajien vastuista muodostettiin erilaisia vastuurooleja, joita ovat esimerkiksi esikuva (laillinen), yhteiskumppani (poliittinen), joukkueen kapteeni (hallinnollinen) ja toimitusjohtaja (taloudellinen). Vastuullisuus havaittiin olevan johtajasopimuksissa sidottu aikaan; osin johtamisodotuksista kommunikoidaan etukäteen, mutta myös kunnanjohtajan vastuullista toimintaa on mahdollista arvioida jälkikäteen eri tavoin. Päämuodoltaan kunnanjohtajan laillinen vastuullisuus ohjaa ennakolta, poliittinen vastuullisuus on toimeenpanevaa, hallinnollinen vastuu on kollektiivista ja taloudellinen vastuullisuus henkilöityy selvästi.
Tutkimuksen hyödyt ovat kaksijakoiset. Ensiksikin tutkielmassa tarkastellaan julkisjohtajan vastuullisuutta ja kunnanjohtajan johtajasopimukseen liittyviä asioita. Kunnanjohtajan johtajasopimuksen pakollisuus on melko tuore ilmiö. Nykyisessä keskustelussa kuntajohtamisesta, ei välttämättä ole kaikille selvää, että vaatimus kunnanjohtajan johtajasopimuksen tekemiseen tulee kuntalaista. Kuntalaki tuntee myös esimerkiksi kunnanjohtajan erorahan. Toiseksi tutkielmassa tarjotaan empiriaosuuden avulla tietoa kunnanjohtajan vastuullisuudesta ja syvennetään käsitystä johtajasopimuksista. Tässä mielessä, tutkielmasta on hyötyä johtajasopimusta suunnitteleville ja valmisteleville tahoille. Laki kunnanjohtajan vastuullisuuden osalta on väljä, antaen tilaa erilaisille lähtökohdille ja tarpeille sekä johtajasopimuksille eri kunnissa.
Tutkielmassa tarkastellaan kunnanjohtajien johtajasopimuksissa muodostuvaa kunnanjohtajan vastuullisuutta. Julkisjohtamiseen liitetty vastuullisuus on muotoutunut ajan saatossa. Tästä johtuen, tutkielmassa vastuullisuuden kehittymistä tarkastellaan historiallisena kehityskulkuna. Vastuullisuus jakautuu neljään osaan, jotka ovat laillinen, poliittinen, hallinnollinen sekä taloudellinen vastuu. Nämä osa-alueet ovat johtamisodotusten strategisia painopisteitä, joihin hyvän johtajan tulisi vastata. Taloudellisen vastuullisuuden osa-alueen kehityskulusta on peräisin julkisjohtamiseen rantautunut sopimuksellisuus, joka sisältää sopimusten johtamisen ja sopimuksilla johtamisen käsitteet. Tästä kehityskulusta toimivat erinomaisena esimerkkinä nykyvaatimusten mukaiset kunnanjohtajien johtajasopimukset.
Tutkielman empiirisena aineistona toimivat Etelä-Pohjanmaan kunnanjohtajien johtajasopimukset. Aineisto on kerätty touko-kesäkuun aikana 2018. Aineisto kattaa kaikki tuolloiset saatavilla olleet johtajasopimukset, joita kertyi 15 kappaletta. Tutkimus on laadullinen, ja kunnanjohtajien johtajasopimuksia tarkastellaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Vastuullisuuden osa-alueet toimivat analyysirungon yläkäsitteinä. Analyysissa kerättiin osa-alueiden alle erilaisia kuvauksia kunnanjohtajille asetetuista vastuista.
Kunnanjohtajien vastuista muodostettiin erilaisia vastuurooleja, joita ovat esimerkiksi esikuva (laillinen), yhteiskumppani (poliittinen), joukkueen kapteeni (hallinnollinen) ja toimitusjohtaja (taloudellinen). Vastuullisuus havaittiin olevan johtajasopimuksissa sidottu aikaan; osin johtamisodotuksista kommunikoidaan etukäteen, mutta myös kunnanjohtajan vastuullista toimintaa on mahdollista arvioida jälkikäteen eri tavoin. Päämuodoltaan kunnanjohtajan laillinen vastuullisuus ohjaa ennakolta, poliittinen vastuullisuus on toimeenpanevaa, hallinnollinen vastuu on kollektiivista ja taloudellinen vastuullisuus henkilöityy selvästi.
Tutkimuksen hyödyt ovat kaksijakoiset. Ensiksikin tutkielmassa tarkastellaan julkisjohtajan vastuullisuutta ja kunnanjohtajan johtajasopimukseen liittyviä asioita. Kunnanjohtajan johtajasopimuksen pakollisuus on melko tuore ilmiö. Nykyisessä keskustelussa kuntajohtamisesta, ei välttämättä ole kaikille selvää, että vaatimus kunnanjohtajan johtajasopimuksen tekemiseen tulee kuntalaista. Kuntalaki tuntee myös esimerkiksi kunnanjohtajan erorahan. Toiseksi tutkielmassa tarjotaan empiriaosuuden avulla tietoa kunnanjohtajan vastuullisuudesta ja syvennetään käsitystä johtajasopimuksista. Tässä mielessä, tutkielmasta on hyötyä johtajasopimusta suunnitteleville ja valmisteleville tahoille. Laki kunnanjohtajan vastuullisuuden osalta on väljä, antaen tilaa erilaisille lähtökohdille ja tarpeille sekä johtajasopimuksille eri kunnissa.