"Mä en vaan käy töissä täällä" – Psykologisen sopimuksen kehittymiseen vaikuttavat tekijät asiantuntijaorganisaatiossa
Hyytiä, Julia (2018)
Hyytiä, Julia
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kohdeorganisaation (Yritys) työntekijöiden psykologisen sopimuksen kehittymistä sekä sitä, miten työntekijöiden psykologinen sopimus on muodostunut työsuhteen aikana. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää mitkä eri tekijät tai tapahtumat vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet Yrityksen työntekijöiden kokemaan psykologiseen sopimukseen. Erityisesti työnantajalupaus sekä psykologisen sopimuksen dimensiot, kuten työn sisältö, palkitseminen sekä kehitysmahdollisuudet, ovat tutkimuksen keskiössä psykologisen sopimuksen muodostumisen kannalta. Tutkimuksen avulla saadaan myös tietoa Yrityksen työntekijöiden käsityksistä ja mielipiteistä Yrityksen ulkoisesta työnantajamielikuvasta ennen työsuhdetta sekä tämänhetkisestä sisäisestä työnantajamielikuvasta työsuhteen aikana. Tavoitteena on siis ymmärtää työntekijöiden kokemaa psykologista sopimusta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu työntekijäpolun mukaisesti (ennen työsuhdetta – työsuhteen aikana) työnantajamielikuvaan liittyvästä tieteellisestä tutkimuksesta erityisesti huomioiden työnantajamielikuvan rakentumiseen vaikuttavat tekijät, työntekijäkokemus sekä työnantajalupaus. Viitekehyksen toinen osuus koostuu vahvasti psykologisesta sopimuksesta – sen mittaamisesta, muodostumisesta ja rikkoontumisesta. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkittiin viitekehykseen perustuen työntekijöiden rekrytointiprosessissa muodostuneita uskomuksia ja työnantajan antamia lupauksia organisaatiossa työskentelystä, sekä työntekijöiden käsityksiä organisaation ulkoisesta työnantajamielikuvasta. Lisäksi empiirisessä osiossa haluttiin ymmärtää työntekijöiden kokemuksia psykologiseen sopimukseen vaikuttaneista tekijöistä ja sisäisen työnantajamielikuvan nykytilasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Yrityksen eri liiketoiminta-alueiden työntekijöitä tammikuussa 2018 teemahaastatteluin, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella työntekijät kokivat psykologisen sopimuksen olevan olemassa heidän ja työnantajan välillä, ja osalle psykologinen sopimus oli kirjallista työsopimusta tärkeämpi omassa työssään. Työntekijät painottivat psykologisen sopimuksen merkitsevän heille erityisesti joustavuutta, avoimuutta, luottamusta sekä oppimista ja kehittymistä työssään. Erityisesti Yrityksen sosiaalinen ilmapiiri, käsittäen niin kollegojen väliset suhteet, reilun esimiestyön sekä mahdollisuuden osoittaa omat mielipiteet, vaikutti vahvasti psykologiseen sopimukseen. Tunne vastavuoroisuudesta, joka on psykologisen sopimuksen kannalta avainasemassa, oli selvästi havaittavissa tuloksissa – joskin myös osa haastatelluista kertoi tuntevansa, että on itse antanut työnantajalle enemmän kuin mitä on saanut vastavuoroisesti takaisin. Työntekijät toivoivat työnantajalta enemmän konkreettisia lupauksia, joista voidaan pitää kiinni, ja tämä voidaan myös todeta yhdeksi merkittäväksi tekijäksi siinä, missä määrin psykologista sopimusta voi pitää kestävänä ja syvänä molemminpuolisena suhteena. Tulosten perusteella henkilöstön suuntaan on tehtävä avoimempaa, konkreettisempaa ja selkeämpää viestintää, joka koskettaa niin yksilö- kuin organisaatiotasoa. Tutkimuksen tulokset myös puoltavat sitä, että psykologisen sopimuksen muodostumiseen vaikuttavat hyvin vahvasti henkilöstöviestintä, organisaatiokulttuuri sekä esimiehet ja johto.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu työntekijäpolun mukaisesti (ennen työsuhdetta – työsuhteen aikana) työnantajamielikuvaan liittyvästä tieteellisestä tutkimuksesta erityisesti huomioiden työnantajamielikuvan rakentumiseen vaikuttavat tekijät, työntekijäkokemus sekä työnantajalupaus. Viitekehyksen toinen osuus koostuu vahvasti psykologisesta sopimuksesta – sen mittaamisesta, muodostumisesta ja rikkoontumisesta. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkittiin viitekehykseen perustuen työntekijöiden rekrytointiprosessissa muodostuneita uskomuksia ja työnantajan antamia lupauksia organisaatiossa työskentelystä, sekä työntekijöiden käsityksiä organisaation ulkoisesta työnantajamielikuvasta. Lisäksi empiirisessä osiossa haluttiin ymmärtää työntekijöiden kokemuksia psykologiseen sopimukseen vaikuttaneista tekijöistä ja sisäisen työnantajamielikuvan nykytilasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Yrityksen eri liiketoiminta-alueiden työntekijöitä tammikuussa 2018 teemahaastatteluin, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella työntekijät kokivat psykologisen sopimuksen olevan olemassa heidän ja työnantajan välillä, ja osalle psykologinen sopimus oli kirjallista työsopimusta tärkeämpi omassa työssään. Työntekijät painottivat psykologisen sopimuksen merkitsevän heille erityisesti joustavuutta, avoimuutta, luottamusta sekä oppimista ja kehittymistä työssään. Erityisesti Yrityksen sosiaalinen ilmapiiri, käsittäen niin kollegojen väliset suhteet, reilun esimiestyön sekä mahdollisuuden osoittaa omat mielipiteet, vaikutti vahvasti psykologiseen sopimukseen. Tunne vastavuoroisuudesta, joka on psykologisen sopimuksen kannalta avainasemassa, oli selvästi havaittavissa tuloksissa – joskin myös osa haastatelluista kertoi tuntevansa, että on itse antanut työnantajalle enemmän kuin mitä on saanut vastavuoroisesti takaisin. Työntekijät toivoivat työnantajalta enemmän konkreettisia lupauksia, joista voidaan pitää kiinni, ja tämä voidaan myös todeta yhdeksi merkittäväksi tekijäksi siinä, missä määrin psykologista sopimusta voi pitää kestävänä ja syvänä molemminpuolisena suhteena. Tulosten perusteella henkilöstön suuntaan on tehtävä avoimempaa, konkreettisempaa ja selkeämpää viestintää, joka koskettaa niin yksilö- kuin organisaatiotasoa. Tutkimuksen tulokset myös puoltavat sitä, että psykologisen sopimuksen muodostumiseen vaikuttavat hyvin vahvasti henkilöstöviestintä, organisaatiokulttuuri sekä esimiehet ja johto.