Yhteiskuntavastuu, arvot ja etiikka EU-lobbauksessa: Tarkastelussa lobbauksen eettisyys ja Avoimuusrekisteri
Heinonen, Ville (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana on ollut mielenkiinto toimintaan, jota täytyy analysoida eettisesti, sekä jolle on mahdollisesti olemassa regulaatiota. Euroopan unionissa tapahtuva edunvalvontatoiminta ja siihen liittyvä Avoimuusrekisteri yhdessä muodostavat toimintaympäristön, jota pystymme analysoimaan yhteiskuntavastuun, arvojen ja etiikan avulla. Integriteetti ja korruptio ovat varsin latautuneita sanoja suurelle yleisölle, kuten myös edunvalvontatoiminnan synonyymi: lobbaus. Lobbaus saa etenkin kotimaassamme hieman tahattomastikin huonon maineen. Tutkimustehtävän tarkoitus oli selvittää mitä EU-lobbaus on ja mitä se tavoittelee. Onko tämä toiminta eettisesti hyväksyttävää, ja millaisia asioita ja arvoja siihen liittyy. Toiminnalle on myös säädetty raamit, kuinka tämä jo olemassa oleva regulaatio toimii. Tässä tarkastelussa on etenkin Euroopan unionin edunvalvontatoimintaan keskittyvä Avoimuusrekisteri. Teoreettinen viitekehys rakentuu kolmeen keskeiseen käsitteeseen: yhteiskuntavastuu, arvot ja etiikka. Empiriaa tulkittaessa tärkeimmät käsitteet löytyvät arvoista sekä integriteetistä (etiikka -osiosta). Integriteetti toimii avainkäsitteenä, kun tulkitaan mahdollisia korruption muotoja edunvalvontatoimintaan liittyen. Edellä mainittujen lisäksi tarkastelussa on EU-lobbaus. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, mitä se on ja millaista regulaatiota siihen liittyy. Regulatiivinen mielenkiinto painottuu etenkin Avoimuusrekisterin toimintaan, siellä toimiviin edunvalvojiin sekä sen tilaan ja kehitykseen. Tutkielman empiirinen osio on rakennettu kyselytutkimuksen pohjalle. Kysely toteutettiin verkkopohjaisena lomakkeena, jossa kotimaisille Avoimuusrekisteriin rekisteröityneille toimijoille lähetettiin vastauslinkki. Kvalitatiivisia elementtejä kvantitatiiviseen metodiin yhdistelevä kysely rakentui kolmesta osiosta: monivalintakysymykset Likertin 5-portaisella asteikolla, järjestyslukuasteikollinen monivalintakysymys sekä avoimien kysymysten osio. Tällä tavoin aineistoa kertyi runsaasti analysoitavaksi suhteellisen pienestä vastaajajoukosta huolimatta. Kyselyn muotoilun ansiosta kvantitatiivisen tulkinnan puuttuminen ei ollut tutkimuksen kannalta haitaksi.
Tutkimusaineistosta nousivat esille seuraavat keskeiset johtopäätökset. EU-lobbaus on päätöksentekoon vaikuttamista sekä tiedon vaihtamista ja jakamista edunvalvojien ja virkamiesten välillä. Parhaimmillaan se hyödyttää jokaista osapuolta, mutta sitä pitää silti pystyä tarkastelemaan kriittisesti. Lobbaus voi kääntyä oman edun tavoitteluksi sekä loukata integriteettiä, ellei toimintaan osallistuvat jaa samanlaisia arvoja ja toimi yhteisillä säännöillä. Edunvalvontatoimintaan liittyy monia syvemmälle meneviä arvoja, jotka voidaan jakaa yksilön ja organisaation arvoiksi. Edunvalvontatoiminnan onnistumisen kannalta tärkeimpänä yksittäisenä arvona esiintyy avoimuus. Avoimuus ehkäisee integriteetin loukkauksia sekä epäeettisiä toimintamalleja. Toimintaa voidaan pitää eettisesti hyväksyttävänä silloin, kun osapuolten välillä vallitsee luottamus ja avoimuus. Myös avoimuus EU-kansalaisia kohtaan on tärkeää. Avoimuusrekisteri on ollut sen lyhyen historiansa aikana monesti kritiikin kohteena, ja sille on vaadittu kehittäviä toimenpiteitä. Kuitenkin edunvalvontatoiminnan kehityksen myötä siitä on muotoutunut tärkeä osa Euroopan unionin eettistä regulaatiota. Avoimuusrekisteri nähdäänkin, kritiikistä huolimatta, pääosin positiivisena kehityksenä. Rekisterillä on kuitenkin tarvetta kehittää vielä toimintaansa, ja vastata myös nopeaan muutokseen edunvalvontatoiminnan eri osa-aluilla, jotta sitä pidetään jatkossakin tärkeänä osana Euroopan unionin päätöksentekoa ja avoimuusperiaatetta.
Tutkimusaineistosta nousivat esille seuraavat keskeiset johtopäätökset. EU-lobbaus on päätöksentekoon vaikuttamista sekä tiedon vaihtamista ja jakamista edunvalvojien ja virkamiesten välillä. Parhaimmillaan se hyödyttää jokaista osapuolta, mutta sitä pitää silti pystyä tarkastelemaan kriittisesti. Lobbaus voi kääntyä oman edun tavoitteluksi sekä loukata integriteettiä, ellei toimintaan osallistuvat jaa samanlaisia arvoja ja toimi yhteisillä säännöillä. Edunvalvontatoimintaan liittyy monia syvemmälle meneviä arvoja, jotka voidaan jakaa yksilön ja organisaation arvoiksi. Edunvalvontatoiminnan onnistumisen kannalta tärkeimpänä yksittäisenä arvona esiintyy avoimuus. Avoimuus ehkäisee integriteetin loukkauksia sekä epäeettisiä toimintamalleja. Toimintaa voidaan pitää eettisesti hyväksyttävänä silloin, kun osapuolten välillä vallitsee luottamus ja avoimuus. Myös avoimuus EU-kansalaisia kohtaan on tärkeää. Avoimuusrekisteri on ollut sen lyhyen historiansa aikana monesti kritiikin kohteena, ja sille on vaadittu kehittäviä toimenpiteitä. Kuitenkin edunvalvontatoiminnan kehityksen myötä siitä on muotoutunut tärkeä osa Euroopan unionin eettistä regulaatiota. Avoimuusrekisteri nähdäänkin, kritiikistä huolimatta, pääosin positiivisena kehityksenä. Rekisterillä on kuitenkin tarvetta kehittää vielä toimintaansa, ja vastata myös nopeaan muutokseen edunvalvontatoiminnan eri osa-aluilla, jotta sitä pidetään jatkossakin tärkeänä osana Euroopan unionin päätöksentekoa ja avoimuusperiaatetta.