Into the Lion’s Den. Discourse Analysis of Refugee Crisis related Opinion Pieces in Helsingin Sanomat in Autumn 2015
Suutala, Jenni Sofia Jasmiina (2018)
Suutala, Jenni Sofia Jasmiina
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Maailmanlaajuinen pakolaiskriisi huipentui ja laajeni läpi Euroopan syksyllä 2015. Vuosikausia kestänyt sota ja sorto, väkivaltaisuudet ja ihmisoikeuksien rikkomukset Lähi-idässä johtivat joukkopakoon, jonka myötä suuri määrä pakolaisia levittäytyi kaikkialle Eurooppaan, aina pohjoisimpaan Suomeen saakka. Tilanne toi mukanaan uudenlaisia haasteita vähäisen maahanmuuton maana tunnetulle Suomelle, jossa ei tutkimusajankohtana vielä ollut systemaattista järjestelmää, jolla tilannetta oltaisiin voitu tyydyttävällä tavalla käsitellä. Pakolaisten saapuminen sai suunnattomasti huomiota ja aiheutti monenlaisia kannanottoja sekä kansainvälisessä että paikallisessa mediassa.
Tämä tutkielma käsittelee pakolaiskriisikeskustelua Helsingin Sanomat -sanomalehden sivuilla ja erityisesti sen mielipideosastolla ajanjaksolla 1.9.–30.11.2015. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite on tarkastella pakolaiskriisiin liittyviä mielipidekirjoituksia diskurssianalysiin keinoin. Tutkimuksessa rakennetaan myös kvantitatiivisin menetelmin kokonaiskuva aiheeseen liittyvästä uutisioinnista kaikissa lehden osioissa. Mielipidekirjoituksissa esiintyviä diskursseja tarkastellaan erilaisten asioiden valossa: kuinka kirjoittajat asemoituvat, ja minkälaisia retorisia keinoja, faktoja, kategorioita, painotuksia ja merkityksenantoja diskursseissa käytetään. Diskursseja kuvaillaan niin pakolaisista, suomalaisista kuin pakolaiskriisistäkin välittyneiden kuvien kautta.
Aineistosta erottui kuusi diskurssia: ihmisyyden, aktiivisen kansalaisuuden, globaalin vastuunkannon, kulttuurisen mukautumisen, valveutuneisuuden, sekä ylikuormituksen diskurssit. Nimityksillä pyritään tuomaan esiin se, minkälaisia kuvia diskurssit välittävät pakolaiskriisistä ja sen seurauksista. Hahmotetut diskurssit perustuivat miltei yksinomaan kantaväestön näkemyksiin, eikä pakolaisten diskursseista siksi voitu aineiston perusteella tehdä johtopäätöksiä. Kriisiin negatiivisesti suhtautunut ylikuormituksen diskurssi edusti huomattavan pientä osaa kirjoituksista. Vallalla olivat eritoten ihmisyyden ja aktiivisen kansalaisuuden diskurssit, jotka korostivat osaltaan ihmiskunnan samanlaisuutta kaikkialla maailmassa, sekä pakolaisten sisällyttämistä yhteiskuntaan sen aktiivisina jäseninä. Erityisen kuuluvaa keskustelussa oli mielekkään tekemisen tärkeys ihmisille.
Tämä tutkielma käsittelee pakolaiskriisikeskustelua Helsingin Sanomat -sanomalehden sivuilla ja erityisesti sen mielipideosastolla ajanjaksolla 1.9.–30.11.2015. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite on tarkastella pakolaiskriisiin liittyviä mielipidekirjoituksia diskurssianalysiin keinoin. Tutkimuksessa rakennetaan myös kvantitatiivisin menetelmin kokonaiskuva aiheeseen liittyvästä uutisioinnista kaikissa lehden osioissa. Mielipidekirjoituksissa esiintyviä diskursseja tarkastellaan erilaisten asioiden valossa: kuinka kirjoittajat asemoituvat, ja minkälaisia retorisia keinoja, faktoja, kategorioita, painotuksia ja merkityksenantoja diskursseissa käytetään. Diskursseja kuvaillaan niin pakolaisista, suomalaisista kuin pakolaiskriisistäkin välittyneiden kuvien kautta.
Aineistosta erottui kuusi diskurssia: ihmisyyden, aktiivisen kansalaisuuden, globaalin vastuunkannon, kulttuurisen mukautumisen, valveutuneisuuden, sekä ylikuormituksen diskurssit. Nimityksillä pyritään tuomaan esiin se, minkälaisia kuvia diskurssit välittävät pakolaiskriisistä ja sen seurauksista. Hahmotetut diskurssit perustuivat miltei yksinomaan kantaväestön näkemyksiin, eikä pakolaisten diskursseista siksi voitu aineiston perusteella tehdä johtopäätöksiä. Kriisiin negatiivisesti suhtautunut ylikuormituksen diskurssi edusti huomattavan pientä osaa kirjoituksista. Vallalla olivat eritoten ihmisyyden ja aktiivisen kansalaisuuden diskurssit, jotka korostivat osaltaan ihmiskunnan samanlaisuutta kaikkialla maailmassa, sekä pakolaisten sisällyttämistä yhteiskuntaan sen aktiivisina jäseninä. Erityisen kuuluvaa keskustelussa oli mielekkään tekemisen tärkeys ihmisille.