Valmentavan johtajuuden yhteys koettuun työn epävarmuuteen työn muutoksessa
Soini, Kira (2019)
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kansainvälistymisen, kilpailun kovenemisen ja teknologian kehityksen seurauksena työroolit muuttuvat, toimintoja ulkoistetaan ja henkilöstöä irtisanotaan yhä enemmän. Näiden tekijöiden myötä työn epävarmuus on monissa organisaatioissa kasvanut. Mielenkiintoa herättää myös se, miten eri organisaatioissa paljon puhuttu valmentava johtajuus on tänä päivänä yhteydessä työn epävarmuuden tunnetilaan erilaisissa muutostilanteissa. Sen eri menetelmien avulla on aikaisemmin pystytty muun muassa motivoimaan henkilöstöä, parantamaan suoritusta ja helpottamaan työhön sitoutumista.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia valmentavan johtajuuden yhteyttä koettuun työn epävarmuuteen työn muutoksessa. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään työn epävarmuutta, valmentavaa johtajuutta sekä työn muutosta. Tutkimuksen empiirisessä osassa verrataan koettua työn epävarmuutta, valmentavaa johtajuutta sekä työn muutosta kolmen eri toimialan yrityksen välillä. Tämän lisäksi tutkittavia ilmiöitä tarkastellaan työroolin ja aseman näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä eli haastatteluilla.
Tutkimuksen aineiston ja vastausten perusteella voidaan havaita, että kaikissa yrityksissä toteutui valmentava johtajuus. Voidaan todeta, että valmentavalla johtajuudella on yhteys työn muutostilanteissa kvalitatiiviseen työn epävarmuuteen. Kvantitatiivista työn epävarmuutta, joka perustui esimerkiksi työn menettämisen pelkoon ei aineiston vastausten perusteella voida täysin liittää valmentavaan johtajuuteen. Sitä pidettiin merkityksellisenä aina muutoksen jälkeen, mutta se ei suoraan toteutunut kaikissa yrityksissä muutos- tai kriisitilanteiden aikana.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia valmentavan johtajuuden yhteyttä koettuun työn epävarmuuteen työn muutoksessa. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään työn epävarmuutta, valmentavaa johtajuutta sekä työn muutosta. Tutkimuksen empiirisessä osassa verrataan koettua työn epävarmuutta, valmentavaa johtajuutta sekä työn muutosta kolmen eri toimialan yrityksen välillä. Tämän lisäksi tutkittavia ilmiöitä tarkastellaan työroolin ja aseman näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä eli haastatteluilla.
Tutkimuksen aineiston ja vastausten perusteella voidaan havaita, että kaikissa yrityksissä toteutui valmentava johtajuus. Voidaan todeta, että valmentavalla johtajuudella on yhteys työn muutostilanteissa kvalitatiiviseen työn epävarmuuteen. Kvantitatiivista työn epävarmuutta, joka perustui esimerkiksi työn menettämisen pelkoon ei aineiston vastausten perusteella voida täysin liittää valmentavaan johtajuuteen. Sitä pidettiin merkityksellisenä aina muutoksen jälkeen, mutta se ei suoraan toteutunut kaikissa yrityksissä muutos- tai kriisitilanteiden aikana.