Uraorientaatio ja esimiehen tuki uramenestystä selittävinä tekijöinä
Siniketo-Pietilä, Katja (2018)
Siniketo-Pietilä, Katja
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Uramenestystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä on pyritty selvittämään uratutkimuksissa jo vuosikymmeniä. Alan tutkimuksissa on tarkasteltu, kuinka yksilön ja organisaation ominaisuudet vaikuttavat uramenestykseen. Uramenestyksen käsite on myös muuttunut ajan saatossa ihmisten elintason ja arvomaailman muuttuessa. Aikaisemmin uramenestystä on tarkasteltu hyvin pitkälti ulkoisesti havaittavissa olevien asioiden, kuten palkan, ylennysten lukumäärän tai asematason kautta. Tänä päivänä yhtä arvokkaiksi uramenestyksen mittareiksi ovat nousseet muun muassa työ- ja uratyytyväisyys sekä työn ja muun elämän tasapaino.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vaikuttavatko yksilön uraorientaatio ja esimiehen tuki tilastollisesti uramenestykseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu uran, uraorientaatioteorioiden ja esimiehen tuen tarkastelusta. Uramenestystä puolestaan tarkastellaan niin sisäisen (subjektiivinen) kuin ulkoisen (objektiivinen) menestyksen näkökulmasta. Subjektiivista menestystä tutkitaan ura- ja työtyytyväisyyden näkökulmasta ja objektiivista menestystä palkan ja aseman näkökulmasta. Uraorientaatiota lähestytään tutkimuksessa Scheinin ura-ankkuriteorian ja Hollandin persoonallisuustyyppien kautta.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin Ekonomit työuralla -pitkittäistutkimuksen aineistoa, jota on kerätty kolmena eri ajankohtana aikavälillä 1996–2017. Aineistosta hyödynnettiin subjektiivista ja objektiivista uramenestystä sekä esimiehen tukea mittaavia kysymyksiä. Myös taustatekijöiden vaikutusta uramenestykseen tarkasteltiin. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin IBM SPSS 25.0 -ohjelmaa ja analyysit tehtiin käyttäen t-testejä ja yksisuuntaista varianssianalyysia, Anovaa.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että uraorientaatiolla ei ole tilastollista vaikutusta uramenestykseen, mutta uraorientaatioiden välillä näkyy jonkin verran eroja keskiarvoja tarkasteltaessa. Esimerkiksi palvelun ura-ankkuri ja taiteellinen persoonallisuustyyppi raportoivat matalimmat keskiarvot liittyen objektiiviseen menestykseen. Korkeimmat keskiarvot olivat puolestaan luovuuden ja yrittäjyyden ura-ankkurilla ja perinteisellä persoonallisuustyypillä. Esimiehen tuki puolestaan vaikuttaa niin subjektiiviseen kuin objektiiviseen uramenestykseen; se vaikuttaa sekä ura- ja työ-tyytyväisyyteen että palkkaan ja asemaan organisaatiossa. Myös joillakin taustatekijöillä on vai-kutusta uramenestykseen; erityisesti sukupuolella ja työpaikan sijainnilla on vaikutusta ansioihin. Vastaavasti lapsilla ei ollut tilastollista vaikutusta uramenestykseen. Mielenkiintoinen havainto kuitenkin on, että ne vastaajat, joilla on lapsia, raportoivat korkeampia keskiarvoja liittyen uramenestykseen. Tämä voi viitata lasten tuomaan myönteiseen vaikutukseen elämään sisällöllisesti.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vaikuttavatko yksilön uraorientaatio ja esimiehen tuki tilastollisesti uramenestykseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu uran, uraorientaatioteorioiden ja esimiehen tuen tarkastelusta. Uramenestystä puolestaan tarkastellaan niin sisäisen (subjektiivinen) kuin ulkoisen (objektiivinen) menestyksen näkökulmasta. Subjektiivista menestystä tutkitaan ura- ja työtyytyväisyyden näkökulmasta ja objektiivista menestystä palkan ja aseman näkökulmasta. Uraorientaatiota lähestytään tutkimuksessa Scheinin ura-ankkuriteorian ja Hollandin persoonallisuustyyppien kautta.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin Ekonomit työuralla -pitkittäistutkimuksen aineistoa, jota on kerätty kolmena eri ajankohtana aikavälillä 1996–2017. Aineistosta hyödynnettiin subjektiivista ja objektiivista uramenestystä sekä esimiehen tukea mittaavia kysymyksiä. Myös taustatekijöiden vaikutusta uramenestykseen tarkasteltiin. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin IBM SPSS 25.0 -ohjelmaa ja analyysit tehtiin käyttäen t-testejä ja yksisuuntaista varianssianalyysia, Anovaa.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että uraorientaatiolla ei ole tilastollista vaikutusta uramenestykseen, mutta uraorientaatioiden välillä näkyy jonkin verran eroja keskiarvoja tarkasteltaessa. Esimerkiksi palvelun ura-ankkuri ja taiteellinen persoonallisuustyyppi raportoivat matalimmat keskiarvot liittyen objektiiviseen menestykseen. Korkeimmat keskiarvot olivat puolestaan luovuuden ja yrittäjyyden ura-ankkurilla ja perinteisellä persoonallisuustyypillä. Esimiehen tuki puolestaan vaikuttaa niin subjektiiviseen kuin objektiiviseen uramenestykseen; se vaikuttaa sekä ura- ja työ-tyytyväisyyteen että palkkaan ja asemaan organisaatiossa. Myös joillakin taustatekijöillä on vai-kutusta uramenestykseen; erityisesti sukupuolella ja työpaikan sijainnilla on vaikutusta ansioihin. Vastaavasti lapsilla ei ollut tilastollista vaikutusta uramenestykseen. Mielenkiintoinen havainto kuitenkin on, että ne vastaajat, joilla on lapsia, raportoivat korkeampia keskiarvoja liittyen uramenestykseen. Tämä voi viitata lasten tuomaan myönteiseen vaikutukseen elämään sisällöllisesti.