Mitä oli sovittu? Sopimuksen rooli tuotekehityksen ja verkoston leikkauspisteessä
Seppä-Lassila, Tapio (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja markkinaosuuksien kasvattamiseksi yritykset kehittävät tarjontaansa tuotekehityksen avulla, muodostavat kumppanuuksia ja tekevät strategista yhteistyötä. Sopimuksella yhteistyön osapuolet perustavat välilleen oikeuksia ja velvollisuuksia. Sopimusten sitovan vaikutuksen perustana on sopimuspuolten tahto, joka ilmenee osapuolten vaihtamissa tahdonilmaisuissa.
Määrätietoisen tuotekehityshankkeen luonnollinen osa on syntyneiden tuotteiden ja niiden sisältämien osien oikeuksien hallinta erilaisin suojauksin. Myös teollisoikeudet ja niiden hallinta keskeinen osa yrityksen riskienhallintaa sekä yrityksen kilpailukyvyn vahvistamista.
Kaikkea yritykseen kertynyttä osaamista, tietotaitoa, ei voida suojata teollisoikeuksin. Osa tästä voidaan kuitenkin suojata salassapitosopimuksin. On usein realistinen uhka, että kilpailija hyödyntää tätä kaupallista arvoa sisältävää suojaamatonta tietoa omassa liiketoiminnassaan. Yritys saattaa joutua puolustamaan oikeuksiaan myös verkoston ulkopuolista toimijaa vastaan. Tämän kanssa ei ole sopimusta, joten kyse ei yleensä ole sopimusrikkomuksista, ja oikeutta haetaan lakiin vedoten.
Tyypillisinä kitkakohtina ovat liikesalaisuudet ja niiden oikeudeton käyttäminen tai ainakin epäilys lain sopimattomista toimista elinkeinotoiminnasta, joskus myös rikoslain rikkominen. Liikesalaisuuden määrittely on kontekstisidonnaista. Onnistunut sopimus selkeyttäisi usein tulkintaa.
Tutkielma käsittelee sopimuksen roolia lainsäädäntöä täydentävänä ja yrityksen oikeuksia vahvistavana instrumenttina tilanteissa, joissa uhkan muodostaa aiemman suhteen luottamuksellinen osapuoli – joko työntekijä tai yhteistyökumppani.
Määrätietoisen tuotekehityshankkeen luonnollinen osa on syntyneiden tuotteiden ja niiden sisältämien osien oikeuksien hallinta erilaisin suojauksin. Myös teollisoikeudet ja niiden hallinta keskeinen osa yrityksen riskienhallintaa sekä yrityksen kilpailukyvyn vahvistamista.
Kaikkea yritykseen kertynyttä osaamista, tietotaitoa, ei voida suojata teollisoikeuksin. Osa tästä voidaan kuitenkin suojata salassapitosopimuksin. On usein realistinen uhka, että kilpailija hyödyntää tätä kaupallista arvoa sisältävää suojaamatonta tietoa omassa liiketoiminnassaan. Yritys saattaa joutua puolustamaan oikeuksiaan myös verkoston ulkopuolista toimijaa vastaan. Tämän kanssa ei ole sopimusta, joten kyse ei yleensä ole sopimusrikkomuksista, ja oikeutta haetaan lakiin vedoten.
Tyypillisinä kitkakohtina ovat liikesalaisuudet ja niiden oikeudeton käyttäminen tai ainakin epäilys lain sopimattomista toimista elinkeinotoiminnasta, joskus myös rikoslain rikkominen. Liikesalaisuuden määrittely on kontekstisidonnaista. Onnistunut sopimus selkeyttäisi usein tulkintaa.
Tutkielma käsittelee sopimuksen roolia lainsäädäntöä täydentävänä ja yrityksen oikeuksia vahvistavana instrumenttina tilanteissa, joissa uhkan muodostaa aiemman suhteen luottamuksellinen osapuoli – joko työntekijä tai yhteistyökumppani.