Dialogisen johtamisen mahdollisuudet organisaation kehittämisessä. Menetelmänä deliberatiivinen organisaatioraati.
Rantanen, Pirjo (2019)
Rantanen, Pirjo
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Julkisen terveydenhuollon organisaatiot toimivat jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan ehdoilla. Selviyty-minen ja hoidon laadun varmistaminen vaatii organisaatioita jatkuvasti kehittämään palveluita. Toimintojen on kyettävä dynaamisesti mukautumaan toimintaympäristön uusiin vaatimuksiin, joten muutoksen hallinta edellyttää useiden näkökulmien samanaikaista tarkastelua. Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikka on tunnistanut organisaatioympäristön ja monimuotoisuuden haasteet sekä uudistamistarpeen. Näiden vuoksi organisaation toiminnan kehittämisen menetelmäksi valittiin harkitseva, puntaroiva deliberatiivisen demokratian mukainen organisaatioraati.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin teoreettisesti deliberatiivisen demokratian käsitettä ja sen yhteyt¬tä dialogisuuteen ja dialogiseen johtamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vuoropuhelua asiakkaiden ja moniammatillisen henkilöstön kanssa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumuotoilussa sekä jatkossa dialogisessa johtamisessa. Tutkimuksessa empiirisiä tietoja kerättiin Tays:n lastenpsykiatrian klinikan kehityshankkeessa yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa.
Tutkimuksessa käytettiin deliberatiivista organisaatioraatia, joka sai nimekseen TerveysDynamo. Hanke toteutettiin keväällä 2017. TerveysDynamoon osallistui organisaation kaikista toimijaryhmistä edustajia yhteiseen moniääniseen vuoropuheluun. Osallistujien edustavuus ja sitoutuminen olivat edellytyksiä mahdollisimman laajan aineiston saamiseksi. Raati kokoontui neljän päivän aikana tuomalla henkilökunta ja palvelun käyttäjät keskustelemaan asioista tasavertaisina yhdessä.
Ryhmäkeskusteluissa käsiteltiin klinikan nykytilaa, tulevia haasteita ja luotiin toimintasuunnitelma, joka sisältää kehitysehdotuksia klinikan tulevaisuuden varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämän kaltaisen vuoropuhelun lisääminen hyödyttää palveluiden luomista asiakaslähtöiseksi hoitopoluksi. Dialogisuus sujuvoittaa työmenetelmiä, kehittää monitahoista moniammatillista yhteistyötä. Uudistumis- ja muutospaineiden keskellä voidaan kehittää laajasti prosesseja, toimintamalleja ja organisaatioiden hierarkian madaltamista. Tutkimustuloksissa ilmeni, että tulevai-suuden toimintojen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tapahtuu asiakaskunnan osallistamisella.
Organisaatioraadin tavoitteet ja prosessin aikana saadut tiedot vaikuttivat merkittävästi kehitystyön onnistumiseen. Parannuksia koskevat ehdotukset olivat myös helpommin hyväksyttävissä, kun prosesseissa toimijoita, sekä asiakkaita että moniammattillisia henkilöitä, kuultiin laaja-alaisesti. Tulosten perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot tarvitsevat näkökulman vuoropuhelun hallintaan hierarkkisten ja byrokraattisten rakenteiden, jäykkien prosessien ja organisaatiokulttuurin kehittämiseksi.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin teoreettisesti deliberatiivisen demokratian käsitettä ja sen yhteyt¬tä dialogisuuteen ja dialogiseen johtamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vuoropuhelua asiakkaiden ja moniammatillisen henkilöstön kanssa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumuotoilussa sekä jatkossa dialogisessa johtamisessa. Tutkimuksessa empiirisiä tietoja kerättiin Tays:n lastenpsykiatrian klinikan kehityshankkeessa yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa.
Tutkimuksessa käytettiin deliberatiivista organisaatioraatia, joka sai nimekseen TerveysDynamo. Hanke toteutettiin keväällä 2017. TerveysDynamoon osallistui organisaation kaikista toimijaryhmistä edustajia yhteiseen moniääniseen vuoropuheluun. Osallistujien edustavuus ja sitoutuminen olivat edellytyksiä mahdollisimman laajan aineiston saamiseksi. Raati kokoontui neljän päivän aikana tuomalla henkilökunta ja palvelun käyttäjät keskustelemaan asioista tasavertaisina yhdessä.
Ryhmäkeskusteluissa käsiteltiin klinikan nykytilaa, tulevia haasteita ja luotiin toimintasuunnitelma, joka sisältää kehitysehdotuksia klinikan tulevaisuuden varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämän kaltaisen vuoropuhelun lisääminen hyödyttää palveluiden luomista asiakaslähtöiseksi hoitopoluksi. Dialogisuus sujuvoittaa työmenetelmiä, kehittää monitahoista moniammatillista yhteistyötä. Uudistumis- ja muutospaineiden keskellä voidaan kehittää laajasti prosesseja, toimintamalleja ja organisaatioiden hierarkian madaltamista. Tutkimustuloksissa ilmeni, että tulevai-suuden toimintojen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tapahtuu asiakaskunnan osallistamisella.
Organisaatioraadin tavoitteet ja prosessin aikana saadut tiedot vaikuttivat merkittävästi kehitystyön onnistumiseen. Parannuksia koskevat ehdotukset olivat myös helpommin hyväksyttävissä, kun prosesseissa toimijoita, sekä asiakkaita että moniammattillisia henkilöitä, kuultiin laaja-alaisesti. Tulosten perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot tarvitsevat näkökulman vuoropuhelun hallintaan hierarkkisten ja byrokraattisten rakenteiden, jäykkien prosessien ja organisaatiokulttuurin kehittämiseksi.