Tulosjulkistusanomalia ja sijoittajien reagoinnin suhdanneherkkyys uuteen informaatioon
Ikäläinen, Arttu (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on esitellä lukijalle tulosjulkistuksen jälkeinen kurssikehitys anomaliana, sen kehittyminen ajassa sekä käyttö sijoitusstrategiana. Lisäksi tutkielma hakee syitä tulosjulkistusanomalian esiintymiseen yksittäisen osakkeen likviditeettiriskin kautta. Tutkielman esikuvatutkimuksena toimii Chordian, Goyalin, Sadkan, Sadkan ja Shivakumarin (2009) tutkimus.
Tulosjulkistusanomalia eli Post-Earnings Annoucement Drift (PEAD), on anomalia, jossa markkinat epäonnistuvat heijastamaan julkitulleen informaation hintoihin ajallaan. Ball ja Brown (1968) tutkivat tätä ilmiötä ja todensivat systemaattisen suhteen odotta-mattomien tuottojen ja osakkeiden hintojen välillä. Tämä systemaattinen liukuma jatkui monissa tapauksissa kuukausiakin tulosjulkistuksen jälkeen.
Tutkielmassa tutkittiin voiko tulosjulkistusanomaliaa ja sitä todentavaa Standardized Unexpected Earnings (SUE) -portfoliostrategiaa, jossa osakkeet jaetaan portfolioihin tulosyllätyksensä perusteella, hyväksikäyttäen mahdollista saavuttaa keskimääräistä parempaa tuottoa suhteessa markkinaindeksiin. Ilmiön esiintymistä tutkittiin Suomen osakemarkkinoilla ja tutkimusaineisto jaettiin kahteen periodiin: noususuhdanne- ja laskusuhdanneperiodi. Tutkimustulokset osoittivat ilmiön esiintyvän vahvemmin las-kusuhdanteen aikana. Toisin sanoen sijoittajien alireagointi on suurempaa markkinoiden laskusuhdanteen aikana. Tämä löydös oli linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa.
Tutkielmassa ei kyetty aukottomasti todistamaan tulosjulkistusanomalian ylituottojen olevan pelkästään kompensaatiota kannetusta likviditeettiriskistä. Kuitenkin tutkielman löydösten mukaan kasvava likviditeettiriski lisää tulosyllätyksen vaikutusta osakkeen tuottoon.
Tulosjulkistusanomalia eli Post-Earnings Annoucement Drift (PEAD), on anomalia, jossa markkinat epäonnistuvat heijastamaan julkitulleen informaation hintoihin ajallaan. Ball ja Brown (1968) tutkivat tätä ilmiötä ja todensivat systemaattisen suhteen odotta-mattomien tuottojen ja osakkeiden hintojen välillä. Tämä systemaattinen liukuma jatkui monissa tapauksissa kuukausiakin tulosjulkistuksen jälkeen.
Tutkielmassa tutkittiin voiko tulosjulkistusanomaliaa ja sitä todentavaa Standardized Unexpected Earnings (SUE) -portfoliostrategiaa, jossa osakkeet jaetaan portfolioihin tulosyllätyksensä perusteella, hyväksikäyttäen mahdollista saavuttaa keskimääräistä parempaa tuottoa suhteessa markkinaindeksiin. Ilmiön esiintymistä tutkittiin Suomen osakemarkkinoilla ja tutkimusaineisto jaettiin kahteen periodiin: noususuhdanne- ja laskusuhdanneperiodi. Tutkimustulokset osoittivat ilmiön esiintyvän vahvemmin las-kusuhdanteen aikana. Toisin sanoen sijoittajien alireagointi on suurempaa markkinoiden laskusuhdanteen aikana. Tämä löydös oli linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa.
Tutkielmassa ei kyetty aukottomasti todistamaan tulosjulkistusanomalian ylituottojen olevan pelkästään kompensaatiota kannetusta likviditeettiriskistä. Kuitenkin tutkielman löydösten mukaan kasvava likviditeettiriski lisää tulosyllätyksen vaikutusta osakkeen tuottoon.