”MIKÄÄN EI TOIMI POIKKEUSOLOISSA, JOS SE EI TOIMI NORMAALIOLOISSAKAAN” Sairaanhoitopiirien näkemyksiä terveydenhuollon varautumisen strategisesta johtamisesta osana kansallista kokonaisturvallisuutta
Mäki-Torkko, Mari (2019)
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Perinteinen käsitys ja käsite turvallisuudesta on laajentunut kokonaisturvallisuudeksi ja kehittynyt edelleen yhteistoimintamallin käsitteeksi. Siinä nimensä mukaisesti eri toimijat yhdessä toimivat yhteiskunnan turvallisuuden ja kriisinsietokyvyn vahvistamiseksi jakamalla turvallisuutta koskevaa tietoa, suunnittelemalla ja harjoittelemalla. Yhteistyömallin vahvuus perustuu nimenomaan sen kattavuuteen; malli muodostaa kokonaisturvallisuuden verkoston osallistamalla kaikki yhteiskunnan tasot ja tahot valtionhallinnosta elinkeinoelämään ja yhteisöistä yksilöön. Terveydenhuollon rooli kokonaisturvallisuudessa on käytännössä turvata väestön terveys ja toimintakyky sekä toimeentulo läpi koko häiriötilanteen tai poikkeusolojen. Rajatun laajuutensa vuoksi tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan terveydenhuoltoa ja tarkastelun ulkopuolelle jätetään selkeästi niin ohjeiltaan kuin lainsäädännöltäänkin terveydenhuollonalasta eroava sosiaaliala.
Nyky-yhteiskunnan kokonaisvaltainen ja nopea toiminta- ja turvallisuusympäristön muutos ja kehittyminen vaativat viranomaisilta entistä korkeampia valmiusvaatimuksia ja entistä laajempaa turvallisuuspoliittista strategista suunnittelua ja ohjausta niin kansallisella kuin kansainvälisen yhteistyönkin tasolla. Selviytyminen toimintaympäristön haasteista edellyttää organisaatioilta jatkuvaa uudistumista ja kehittymistä. Valtakunnallisten rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantotavat uudistuvat merkittävästi julkisen sektorin palvelutuotannon hajautuessa eri toimijoille. Sote-uudistuksen myötä valtion ohjauksen rooli julkista terveydenhuoltoa järjestävien ja sen varautumisesta vastuullisten tahojen ohjauksessa vahvistuu edelleen.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan terveydenhuoltoa osana kansallista kokonaisturvallisuutta sairaanhoitopiirien varautumisen ja valtiollisen tason varautumisohjauksen kautta. Yhtenä tutkimuksen merkittävänä tavoitteena oli nostaa esiin terveydenhuollon ja terveydenhuollon varautumisen rooli osana Suomen kokonaisturvallisuutta ja tutkia varautumisperiaatteiden toteutumista sairaanhoitopiireissä. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten valtion vastuulliset tahot ohjaavat ja tukevat sairaanhoitopiirien varautumistoimintaa ja miten asetetut tavoitteet täyttyvät. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto muodostuu viiden sairaanhoitopiirin yhteensä seitsemästä varautumisen asiantuntijan haastattelusta. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysin tuloksena esitetään kuvaus siitä, miten tulevan terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttavan tahon edustajat kokevat valtionhallinnon varautumisohjauksen. Tutkimustulosten yhteenvedossa analyysin tuloksia tarkastellaan perusteellisemmin vertaillen ja kytkemällä tämän tutkimuksen tuottamia tuloksia teoriassa esitettyihin havaintoihin.
Nyky-yhteiskunnan kokonaisvaltainen ja nopea toiminta- ja turvallisuusympäristön muutos ja kehittyminen vaativat viranomaisilta entistä korkeampia valmiusvaatimuksia ja entistä laajempaa turvallisuuspoliittista strategista suunnittelua ja ohjausta niin kansallisella kuin kansainvälisen yhteistyönkin tasolla. Selviytyminen toimintaympäristön haasteista edellyttää organisaatioilta jatkuvaa uudistumista ja kehittymistä. Valtakunnallisten rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantotavat uudistuvat merkittävästi julkisen sektorin palvelutuotannon hajautuessa eri toimijoille. Sote-uudistuksen myötä valtion ohjauksen rooli julkista terveydenhuoltoa järjestävien ja sen varautumisesta vastuullisten tahojen ohjauksessa vahvistuu edelleen.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan terveydenhuoltoa osana kansallista kokonaisturvallisuutta sairaanhoitopiirien varautumisen ja valtiollisen tason varautumisohjauksen kautta. Yhtenä tutkimuksen merkittävänä tavoitteena oli nostaa esiin terveydenhuollon ja terveydenhuollon varautumisen rooli osana Suomen kokonaisturvallisuutta ja tutkia varautumisperiaatteiden toteutumista sairaanhoitopiireissä. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten valtion vastuulliset tahot ohjaavat ja tukevat sairaanhoitopiirien varautumistoimintaa ja miten asetetut tavoitteet täyttyvät. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto muodostuu viiden sairaanhoitopiirin yhteensä seitsemästä varautumisen asiantuntijan haastattelusta. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysin tuloksena esitetään kuvaus siitä, miten tulevan terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttavan tahon edustajat kokevat valtionhallinnon varautumisohjauksen. Tutkimustulosten yhteenvedossa analyysin tuloksia tarkastellaan perusteellisemmin vertaillen ja kytkemällä tämän tutkimuksen tuottamia tuloksia teoriassa esitettyihin havaintoihin.