Suomeen sijoittavien osakerahastojen kulurakenne ja aktiivisuus: Avaintietoesitteen informaatio vs. käytännön sijoitustoiminta
Lind, Jenni (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Sijoitusrahastot ovat vakiinnuttaneet asemansa sijoittajien keskuudessa. Suomalaisten tekemien sijoitusrahasto merkintöjen kanta kotimaisiin rahastoihin on 2010-luvulla kaksinkertaistunut ja ulkomaisiin rahastoihin kolminkertaistunut. Tutkimuksessa tutkitaan Suomeen sijoittavien aktiivisten osakerahastojen avaintietoesitteessä esitettyä informaatiota todelliseen sijoitustoimintaan kulurakenteen ja aktiivisuuden osalta. Tutkimuksen tarkastelujakso ajoittuu välille 31.12.2016-30.6.2017.
Taustan tutkimukselle antaa ESMAn eli Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen helmikuussa 2016 julkaisema tiedote ja sitä seurannut Finanssivalvonnan selvitys aktiivista salkunhoitoa koskien. ESMAn mukaan piiloindeksointi vahingoittaa sijoittajaa, koska he eivät saa sellaista sijoitusratkaisua, jota odottavat saavansa rahastosta annettavien tietojen perusteella. Sijoittajat myös mahdollisesti luulevat maksavansa aktiivisesta salkunhoidosta, vaikka todellisuudessa salkunhoito on passiivista. Finanssivalvonta kertoi selvityksessään keväällä 2017 kiinnittävänsä jatkossa huomiota avaintietoesitteisiin aktiivisen salkunhoidon näkökulmasta. Huomiota tullaan myös kiinnittämään esitteissä annettuun tietoon ja tietoon rahaston todellisesta sijoitustoiminnasta.
Aktiivisesta salkunhoidosta aiheutuvia kustannuksia havainnollistetaan tässä tutkimuksessa aktiiviosuuden kululla sekä R2-luvulla ja osakerahastojen aktiivisuutta kuvataan tracking errorin ja active share tunnuslukujen avulla. Aktiivisesti hoidettujen osakerahastojen tavoite on useimmiten voittaa sille asetettu vertailuindeksi. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiiviset rahastot hyvin todennäköisesti häviävät pitkällä aikavälillä vertailuindeksilleen. Tämän tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan tehdä samanlaisia johtopäätöksiä. On olemassa kuitenkin muutamia aidosti aktiivisia rahastoja, jotka onnistuvat voittamaan vertailuindeksin ja sellaisia löytyi kaksi tämän tutkielman kohderyhmän joukosta.
Taustan tutkimukselle antaa ESMAn eli Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen helmikuussa 2016 julkaisema tiedote ja sitä seurannut Finanssivalvonnan selvitys aktiivista salkunhoitoa koskien. ESMAn mukaan piiloindeksointi vahingoittaa sijoittajaa, koska he eivät saa sellaista sijoitusratkaisua, jota odottavat saavansa rahastosta annettavien tietojen perusteella. Sijoittajat myös mahdollisesti luulevat maksavansa aktiivisesta salkunhoidosta, vaikka todellisuudessa salkunhoito on passiivista. Finanssivalvonta kertoi selvityksessään keväällä 2017 kiinnittävänsä jatkossa huomiota avaintietoesitteisiin aktiivisen salkunhoidon näkökulmasta. Huomiota tullaan myös kiinnittämään esitteissä annettuun tietoon ja tietoon rahaston todellisesta sijoitustoiminnasta.
Aktiivisesta salkunhoidosta aiheutuvia kustannuksia havainnollistetaan tässä tutkimuksessa aktiiviosuuden kululla sekä R2-luvulla ja osakerahastojen aktiivisuutta kuvataan tracking errorin ja active share tunnuslukujen avulla. Aktiivisesti hoidettujen osakerahastojen tavoite on useimmiten voittaa sille asetettu vertailuindeksi. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiiviset rahastot hyvin todennäköisesti häviävät pitkällä aikavälillä vertailuindeksilleen. Tämän tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan tehdä samanlaisia johtopäätöksiä. On olemassa kuitenkin muutamia aidosti aktiivisia rahastoja, jotka onnistuvat voittamaan vertailuindeksin ja sellaisia löytyi kaksi tämän tutkielman kohderyhmän joukosta.