Käytettävyys toiminnanohjausjärjestelmän käyttäjätyytyväisyyden tekijänä
Leppäkoski, Tiinamaari (2019)
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten toiminnanohjausjärjestelmän käytettävyyden puutteet vaikuttavat sen käyttäjätyytyväisyyteen. Tutkimuksen kohteena toimi graafisen- ja pakkausteollisuuden alalle suunnattu järjestelmä. Tavoitetta lähestyttiin kartoittamalla ensin, millaisia käytettävyysongelmia kohdejärjestelmästä löytyy. Tämän jälkeen selvitettiin, miten tyytyväisiä kohdejärjestelmän käyttäjät ovat järjestelmään ja mistä tekijöistä käyttäjien kokema tyytyväisyys tai tyytymättömyys muodostuu. Näihin tutkimuskysymyksiin saatujen vastausten perusteella osoitettiin, miten havaitut käytettävyysongelmat vaikuttivat käyttäjien kokemaan¬¬ tyytyväisyyteen.
Aiemman tutkimuksen pohjalta tutkimusta varten laadittiin ohjesäännöt eli heuristiikat siitä, mitä on hyvä käytettävyys toiminnanohjausjärjestelmien kontekstissa, ja koottiin osatekijät, joiden avulla käyttäjätyytyväisyyttä voidaan määritellä. Näitä hyödyntämällä arvioitiin kohdejärjestelmän käytettävyyttä heuristisen arvioinnin menetelmällä ja kartoitettiin järjestelmän käyttäjätyytyväisyyttä kyselyn avulla. Arvioinnissa kohdejärjestelmän ongelmina korostuivat ongelmat navigoinnissa ja opittavuudessa. Käyttäjätyytyväisyys osoittautui kyselyssä korkeaksi, ja tyytyväisyydessä korostui, että käyttäjät kokivat järjestelmän hyödylliseksi. Arvioinnin ja kyselyn tuloksia tarkemmin analysoimalla selvitettiin käytettävyysongelmien roolia tyytyväisyydessä.
Tutkimus osoitti, että käytettävyyden puutteista negatiivisimmin toiminnanohjaus-järjestelmän käyttäjätyytyväisyyteen vaikuttavat ongelmat järjestelmässä navigoinnissa ja käyttöliittymän rakenteessa. Puutteet opittavuudessa ja intuitiivisuudessa eivät sen sijaan vaikuta käyttäjätyytyväisyyteen, jos käyttäjät käyttävät järjestelmää jatkuvasti päivittäin työssään. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että toiminnanohjausjärjestelmän käyttöliittymän ulkoasuun ja käytön miellyttävyyteen panostamalla käyttäjätyyty-väisyyteen voidaan vaikuttaa positiivisesti, vaikka käyttäjät eivät kokisi ulkoasua varsinaisesti huonoksi tälläkään hetkellä.
Aiemman tutkimuksen pohjalta tutkimusta varten laadittiin ohjesäännöt eli heuristiikat siitä, mitä on hyvä käytettävyys toiminnanohjausjärjestelmien kontekstissa, ja koottiin osatekijät, joiden avulla käyttäjätyytyväisyyttä voidaan määritellä. Näitä hyödyntämällä arvioitiin kohdejärjestelmän käytettävyyttä heuristisen arvioinnin menetelmällä ja kartoitettiin järjestelmän käyttäjätyytyväisyyttä kyselyn avulla. Arvioinnissa kohdejärjestelmän ongelmina korostuivat ongelmat navigoinnissa ja opittavuudessa. Käyttäjätyytyväisyys osoittautui kyselyssä korkeaksi, ja tyytyväisyydessä korostui, että käyttäjät kokivat järjestelmän hyödylliseksi. Arvioinnin ja kyselyn tuloksia tarkemmin analysoimalla selvitettiin käytettävyysongelmien roolia tyytyväisyydessä.
Tutkimus osoitti, että käytettävyyden puutteista negatiivisimmin toiminnanohjaus-järjestelmän käyttäjätyytyväisyyteen vaikuttavat ongelmat järjestelmässä navigoinnissa ja käyttöliittymän rakenteessa. Puutteet opittavuudessa ja intuitiivisuudessa eivät sen sijaan vaikuta käyttäjätyytyväisyyteen, jos käyttäjät käyttävät järjestelmää jatkuvasti päivittäin työssään. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että toiminnanohjausjärjestelmän käyttöliittymän ulkoasuun ja käytön miellyttävyyteen panostamalla käyttäjätyyty-väisyyteen voidaan vaikuttaa positiivisesti, vaikka käyttäjät eivät kokisi ulkoasua varsinaisesti huonoksi tälläkään hetkellä.