Johtamisviestintä organisaatiomuutoksissa: Case Ammattiopisto Tavastia
Körkkö, Laura (2018)
Körkkö, Laura
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Muutokset ovat nykyaikana niin arkipäiväisiä asioita, että niiden kanssa on osattava toimia. Johtajilla on organisaatiomuutoksia eteenpäin viedessä kovin vastuu siitä, että muutos saadaan sitoutettua organisaatioon. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos johtaja tai esimies ei ole vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Johtajan viestinnän on 2000- luvulle tultaessa nähty olevan yksi tärkeimpiä johtajan työn osia, jonka vuoksi sen rooli on muutoksien parissa toimiessa ymmärrettävä. Valitettavasti johtamisviestintä ei kuitenkaan aina ole näissä tilanteissa toimivaa, joka voi edesauttaa muutoksien epäonnistumista ja mahdollisesti organisaatioiden toiminnan kehityksen pysähtymistä.
Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä johtamisviestintään organisaatiomuutoksissa ja siihen, miten sen on tapahduttava, että se oikeasti toimii. Tutkimuksen teoriaosuuksissa syvennytään johtamisviestinnän teorioihin sekä organisaatiomuutosten johtamiseen viestinnän kautta. Empiirisessä osiossa avataan, sitä miten johtamisviestintä tapahtuu ja toimii organisaatiomuutoksissa ottaen huomioon muutosprosessin eri vaiheet ja viestinnän häiriöt. Johtamisviestinnästä on eritelty hyviä käytäntöjä, toimintatapoja, viestinnän häiriöitä ja sen koettua laatua. Tämän jälkeen on yhdistetty havaintoja muutosprosessien vaiheisiin ja viestinnän mahdollisiin epäonnistumisiin. Aineisto kerättiin 14. yksilöhaastattelulla ja analyysi on toteutettu sisällönanalyysin kautta.
Tutkimuksesta selvisi, että muutamat johtamisviestinnän toimet ja tavat ovat parhaita, kun toimitaan organisaatiouutosten parissa. Johtajan ja esimiehen on oltava avoin, hänen on oltava tavoitettavissa ja hänen on viestittävä vuorovaikutteisesti alaisiaan tukien. Organisaatiomuutosprosessia edesauttavat selkeät viestit ja ajoissa annettava informaatio, sillä jos nämä eivät ole kunnossa alaiset eivät välttämättä ymmärrä muutosta. Ajoissa saatu informaatio voi vähentää muutosylikuormitusta kun asioita ehtii pureskella hieman. Johtajan on otettava monikanavaisuus viestinnässään huomioon, sillä monikanavaisuuden kautta viestit muutoksista tavoittavat paremmin koko organisaation. Näiden parissa toimiessa on myös otettava huomioon sen hetkinen muutosprosessin vaihe. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että organisaatiomuutoksissa korostetaan myös työntekijöiden omaa aktiivista tiedonhakua. Kaikki vastuu viestinnästä ei ole siis pelkästään johtajilla ja esimiehillä.
Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä johtamisviestintään organisaatiomuutoksissa ja siihen, miten sen on tapahduttava, että se oikeasti toimii. Tutkimuksen teoriaosuuksissa syvennytään johtamisviestinnän teorioihin sekä organisaatiomuutosten johtamiseen viestinnän kautta. Empiirisessä osiossa avataan, sitä miten johtamisviestintä tapahtuu ja toimii organisaatiomuutoksissa ottaen huomioon muutosprosessin eri vaiheet ja viestinnän häiriöt. Johtamisviestinnästä on eritelty hyviä käytäntöjä, toimintatapoja, viestinnän häiriöitä ja sen koettua laatua. Tämän jälkeen on yhdistetty havaintoja muutosprosessien vaiheisiin ja viestinnän mahdollisiin epäonnistumisiin. Aineisto kerättiin 14. yksilöhaastattelulla ja analyysi on toteutettu sisällönanalyysin kautta.
Tutkimuksesta selvisi, että muutamat johtamisviestinnän toimet ja tavat ovat parhaita, kun toimitaan organisaatiouutosten parissa. Johtajan ja esimiehen on oltava avoin, hänen on oltava tavoitettavissa ja hänen on viestittävä vuorovaikutteisesti alaisiaan tukien. Organisaatiomuutosprosessia edesauttavat selkeät viestit ja ajoissa annettava informaatio, sillä jos nämä eivät ole kunnossa alaiset eivät välttämättä ymmärrä muutosta. Ajoissa saatu informaatio voi vähentää muutosylikuormitusta kun asioita ehtii pureskella hieman. Johtajan on otettava monikanavaisuus viestinnässään huomioon, sillä monikanavaisuuden kautta viestit muutoksista tavoittavat paremmin koko organisaation. Näiden parissa toimiessa on myös otettava huomioon sen hetkinen muutosprosessin vaihe. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että organisaatiomuutoksissa korostetaan myös työntekijöiden omaa aktiivista tiedonhakua. Kaikki vastuu viestinnästä ei ole siis pelkästään johtajilla ja esimiehillä.