Sähköisten palvelujen arvonlisäverotus kansainvälisessä kaupassa
Koskela, Klaus (2019)
2019
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva sähköisten palvelujen arvonlisäverotuksesta kansainvälisessä kaupassa. Tutkielmassa pyritään löytämään vastaus siihen, mikä on arvonlisäverotuksessa tarkoitettu sähköinen palvelu ja kuinka sähköisten palvelujen arvonlisäverotus määräytyy erilaisissa kansainvälisen kaupan tilanteissa.
Arvonlisäverotuksessa noudatetaan lähtökohtaisesti kulutusmaaperiaatetta eli vero kannetaan siinä valtiossa, jossa hyödyke kulutetaan. Kansainvälisessä kaupassa kulutusmaaperiaatteen toteuttamisessa erityisen suuri merkitys on myyntimaasäännöksillä, jotka määräävät hyödykkeen verotusvaltion. Sähköisissä palveluissa myyntimaa määräytyy pääsäännöstä poikkeavalla tavalla, minkä vuoksi on olennaista pystyä määrittämään, onko kyseessä arvonlisäverotuksessa tarkoitettu sähköinen palvelu vai jokin muu palvelu. Oikean arvonlisäverokohtelun varmistamiseksi myyjän pitäisi myös pystyä määrittämään, onko palvelu myyty elinkeinonharjoittajalle vai kuluttajalle. Lisäksi myyjän tulee myyntimaan määrittämiseksi tietää, mihin valtioon ostaja on sijoittautunut.
Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeusdogmaattista metodia eli lainoppia. Voimassa olevaa oikeustilaa tutkitaan muun muassa lainsäädännön, oikeuskirjallisuuden ja oikeustapausten avulla. Tutkimuksen perusteella rajanveto sähköisten palvelujen ja eräiden muiden aineettomien palvelujen välillä voi olla tapauskohtaisesti hyvinkin haasteellista. Sähköisten palvelujen luonteesta johtuen myyjä ei aina myöskään pysty luotettavalla tavalla selvittämään ostajan statusta tai sijoittautumispaikkaa, jolloin oikea arvonlisäverokäsittely ei välttämättä toteudu. Tutkielman perusteella voidaankin todeta, että sähköisten palvelujen arvonlisäverotukseen liittyy useita haasteita. Myös lainsäätäjät ovat tunnistaneet nämä haasteet ja niihin on osaltaan pyritty löytämään ratkaisuja säätämällä muun muassa helpotuksia pienemmille toimijoille.
Arvonlisäverotuksessa noudatetaan lähtökohtaisesti kulutusmaaperiaatetta eli vero kannetaan siinä valtiossa, jossa hyödyke kulutetaan. Kansainvälisessä kaupassa kulutusmaaperiaatteen toteuttamisessa erityisen suuri merkitys on myyntimaasäännöksillä, jotka määräävät hyödykkeen verotusvaltion. Sähköisissä palveluissa myyntimaa määräytyy pääsäännöstä poikkeavalla tavalla, minkä vuoksi on olennaista pystyä määrittämään, onko kyseessä arvonlisäverotuksessa tarkoitettu sähköinen palvelu vai jokin muu palvelu. Oikean arvonlisäverokohtelun varmistamiseksi myyjän pitäisi myös pystyä määrittämään, onko palvelu myyty elinkeinonharjoittajalle vai kuluttajalle. Lisäksi myyjän tulee myyntimaan määrittämiseksi tietää, mihin valtioon ostaja on sijoittautunut.
Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeusdogmaattista metodia eli lainoppia. Voimassa olevaa oikeustilaa tutkitaan muun muassa lainsäädännön, oikeuskirjallisuuden ja oikeustapausten avulla. Tutkimuksen perusteella rajanveto sähköisten palvelujen ja eräiden muiden aineettomien palvelujen välillä voi olla tapauskohtaisesti hyvinkin haasteellista. Sähköisten palvelujen luonteesta johtuen myyjä ei aina myöskään pysty luotettavalla tavalla selvittämään ostajan statusta tai sijoittautumispaikkaa, jolloin oikea arvonlisäverokäsittely ei välttämättä toteudu. Tutkielman perusteella voidaankin todeta, että sähköisten palvelujen arvonlisäverotukseen liittyy useita haasteita. Myös lainsäätäjät ovat tunnistaneet nämä haasteet ja niihin on osaltaan pyritty löytämään ratkaisuja säätämällä muun muassa helpotuksia pienemmille toimijoille.