Globaalin terveyshallinnan käsite ja sen määrittelyt: Toimijoita ja haasteita
Antikainen, Pia (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustalla on globaali terveyshallinta -käsitteen monet eri merkitykset ja määritelmällinen epäselvyys. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla, millaisia käsityksiä globaali terveyshallinta -käsitteestä on ja millaisia asioita käsitteen alla otetaan esille. Tutkimuksessa tuodaan esille huomattavimpia globaalin terveyshallinnan toimijoita ja haasteita, joita globaalissa terveyshallinnassa on. Globaalin terveyshallinnan lisäksi tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat globaali hallinta, globaali terveys ja kansainvälinen terveys, jotka ovat globaalin terveyshallinta -käsitteen pohjalla ja joiden kautta globaali terveyshallinta -käsite on kehittynyt. Peruslähteinä tutkimukselle ovat Kelley Leen ja Adam Kamradt-Scottin vuonna 2014 julkaistu artikkeli The multiple meanings of global health governance: a call for conceptual clarity ja Nora Y. Ngn ja Jennifer Prah Rugerin vuonna 2011 julkaistu artikkeli Global Health at Crossroads, joissa esitetään perustavaa laatua olevia käsitteitä, kysymyksiä ja jäsentelyjä tutkimuksen aiheesta. Tutkimus on käsitteellis-teoreettinen työ, johon sovelletaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Mainittujen artikkeleiden lisäksi tutkimuksessa on käytetty kirjallista materiaalia, kirjoja ja pääasiallisemmin tieteellisiä artikkeleita, EBSCOhostin Academic Search Elite - ja Proquestin Ebrary (nykyinen Ebook Central) -tietokannoista.
Globaali terveyshallinta -käsitteen ontologisissa muunnelmissa on painopiste asiakeskeisissä sopimuksissa, institutionaalisissa järjestelyissä tai terveyssektorin ulkopuolisissa toimijoissa. Globaalissa terveyshallinnassa ei ole selvää rakennetta ja lukuisilla toimijoilla voi olla erilaisia rooleja samanaikaisestikin. Valtiot, Maailman terveysjärjestö, rahoitus- ja kaupalliset järjestöt, yksityiset järjestöt/säätiöt, kansalaisjärjestöt ja kumppanuudet ovat huomattavimpia toimijoita. Globaalissa terveyshallinnassa on haasteellista johtajuus ja yhteistyö. Lisäksi haasteita ovat äkillisten muutosten aiheuttamat haasteet, vastuuvelvollisuuskysymykset, hallinnan moninapaistuminen ja politisoituminen, rikkaat vastaan köyhät -asetelma ja nykyisen hallintajärjestelmän puutteet.
Globaali terveyshallinta -käsite muotoutuu edelleen sitä mukaa, mitä tutkijat ja toimijat haluavat siihen sisällyttää. Terveyssektorin ulkopuoliset kehityskulut voivat vaikuttaa hallintaan ennalta arvaamattomasti. Valtiot ovat edelleen perustavanlaatuisia toimijoita, joiden suvereenisuutta ei ainakaan toistaiseksi voida ohittaa. Maailman terveysjärjestöllä on vahva mandaatti alalla ja siitä voisi muodostua elin, joka voisi ratkaista terveyshallintaan liittyviä ongelmia globaalisti. Taloudellista valtaa omaavat toimijat ovat myös tulevaisuudessa vahvoja toimijoita valtavien resurssiensa ansiosta. Rohkeita ajatuksia kohti uudenlaisia hallintatapoja on jo esitetty. Globaalissa terveyshallinnassa tarvitaan tahtoa ja halua toimia itsekeskeisyyden sijaan yhteisen edun hyväksi, rohkeutta kyseenalaistaa totuttuja tapoja ja muotoja sekä etsiä uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin ja haasteisiin. Nämä kaikki ovat globaalin terveyshallinnan monisyisyyden takia vaikeita asioita toteutettavaksi. Globaali terveyshallinta voi saada asiasisältöjä tulevaisuudessa, joita emme osaa edes ajatella tänä päivänä.
Globaali terveyshallinta -käsitteen ontologisissa muunnelmissa on painopiste asiakeskeisissä sopimuksissa, institutionaalisissa järjestelyissä tai terveyssektorin ulkopuolisissa toimijoissa. Globaalissa terveyshallinnassa ei ole selvää rakennetta ja lukuisilla toimijoilla voi olla erilaisia rooleja samanaikaisestikin. Valtiot, Maailman terveysjärjestö, rahoitus- ja kaupalliset järjestöt, yksityiset järjestöt/säätiöt, kansalaisjärjestöt ja kumppanuudet ovat huomattavimpia toimijoita. Globaalissa terveyshallinnassa on haasteellista johtajuus ja yhteistyö. Lisäksi haasteita ovat äkillisten muutosten aiheuttamat haasteet, vastuuvelvollisuuskysymykset, hallinnan moninapaistuminen ja politisoituminen, rikkaat vastaan köyhät -asetelma ja nykyisen hallintajärjestelmän puutteet.
Globaali terveyshallinta -käsite muotoutuu edelleen sitä mukaa, mitä tutkijat ja toimijat haluavat siihen sisällyttää. Terveyssektorin ulkopuoliset kehityskulut voivat vaikuttaa hallintaan ennalta arvaamattomasti. Valtiot ovat edelleen perustavanlaatuisia toimijoita, joiden suvereenisuutta ei ainakaan toistaiseksi voida ohittaa. Maailman terveysjärjestöllä on vahva mandaatti alalla ja siitä voisi muodostua elin, joka voisi ratkaista terveyshallintaan liittyviä ongelmia globaalisti. Taloudellista valtaa omaavat toimijat ovat myös tulevaisuudessa vahvoja toimijoita valtavien resurssiensa ansiosta. Rohkeita ajatuksia kohti uudenlaisia hallintatapoja on jo esitetty. Globaalissa terveyshallinnassa tarvitaan tahtoa ja halua toimia itsekeskeisyyden sijaan yhteisen edun hyväksi, rohkeutta kyseenalaistaa totuttuja tapoja ja muotoja sekä etsiä uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin ja haasteisiin. Nämä kaikki ovat globaalin terveyshallinnan monisyisyyden takia vaikeita asioita toteutettavaksi. Globaali terveyshallinta voi saada asiasisältöjä tulevaisuudessa, joita emme osaa edes ajatella tänä päivänä.