Talvivaaran kaivoksen YVA-menettely kestävän kaivostoiminnan näkökulmasta
Hänninen, Antti (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kaivostoiminta on lähtenyt Suomessa nopeaan nousuun 2000-luvulla. Kaivosalan kasvun pääasiallinen syy on Aasian maiden nopea talouskasvu, joka on nostanut metallien ja mineraalien kysyntää. Suomeen perustetaan uusia kaivoksia kiihtyvällä tahdilla erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, jonka alueet tunnetaan puhtaasta luonnosta. Kaivostoiminta herättääkin voimakkaita tunteita, koska vastakkain ovat talous- ja ympäristönäkökulmat. Päättäjät korostavat mielellään kaivoksista saatavia taloudellisia hyötyjä. Paikalliset sen sijaan ovat huolissaan kaivoksesta aiheutuvista mahdollisista kielteisistä ympäristövaikutuksista ja oman elinkeinon harjoittamisen vaarantumisesta. Esimerkiksi Talvivaaran kaivoksella on ollut paljon ympäristö- ja talousongelmia lyhyen historiansa aikana. Talvivaaran ongelmien myötä Suomen valtio on käynnistänyt keskustelun kestävästä kaivostoiminnasta. Työ- ja elinkeinoministeriössä on laadittu raportteja, joiden tavoitteena on edistää kestävän kaivostoiminnan toteutumista Suomessa.
Tämän tutkielman aiheen innoittaja on Suomen valtion tavoite edistää kestävää kaivostoimintaa. Tutkimuksen aiheen valintaan vaikutti myös Talvivaaran lukuisat ongelmat. Talvivaaran kaivoksen YVA-asiakirjoista muodostuukin tämän tutkielman empiirinen osio. Tutkielmassa perehdytään mitä kestävä kehitys ja kestävä kaivostoiminta ovat. Kestävä kehitys on kehitystä, joka pyrkii kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa otetaan huomioon ihminen, ympäristö ja talous. Hankkeiden kohdalla kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että kestävä kehitys on mukana suunnitteluvaiheesta aina toiminnan jälkeiseen aikaan. Kestävää kehitystä on heikkoa ja vahvaa. Kestävästä kehityksestä puhuttaessa viitataan usein tiedostetusti tai tiedostamatta heikkoon kestävyyteen. Heikossa kestävyydessä keskiössä on aineellisen hyvinvoinnin takaaminen, jolloin talouskasvu perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen. Vahvassa kestävyydessä talouskasvu pitää sopeuttaa luonnonvarojen asettamiin rajoihin. Kaivostoiminta on heikon kestävyyden mukaista. YVA-menettely on tärkeä väline suunnitteluvaiheessa ympäristövaikutuksien arvioimiseksi. YVA-menettely mahdollistaa myös paikallisten ihmisten osallistumisen hankkeen suunnitteluun. Ihmiset voivat jättää arviointiohjelmasta ja selostuksesta mielipiteensä, jotka tulevat osaksi YVA-menettelyä. Tämän tutkielman keskeinen tavoite on selvittää millaiselta Talvivaaran YVA-menettely näyttää kestävän kehityksen ja kestävän kaivostoiminnan näkökulmasta.
Tutkimustulosten perusteella Talvivaaran YVA-menettelystä voidaan havaita jossain määrin kestävän kaivostoiminnan mukaisia pyrkimyksiä. Koko YVA-menettelyssä ei tosin mainita erikseen kestävää kehitystä. Kestävän kaivostoiminnan mukaisia havaintoja YVA-menettelystä ovat: uuden ympäristöystävällisemmän rikastusteknologian käyttöönotto ja ihmisten osallistaminen menettelyyn tilaisuuksien ja sosiaalisten arviointitutkimuksen kautta. Molempiin havaintoihin liittyy kritiikkiä. Uudesta rikastusteknologiasta annetaan YVA-menettelyssä liian ruusuinen kuva ja ihmisten osallistuminen ei saavuttanut dynaamista suhdetta. YVA-menettelyn yhteydestä nykyisiin ongelmiin ei voida vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska YVA-menettely on vain osa hankkeen suunnitteluprosessia. Jos YVA-menettelyssä olisi huomioitu enemmän kestävä kehitys, nykyisiin ongelmiin olisi ehkä osattu varautua paremmin.
Tämän tutkielman aiheen innoittaja on Suomen valtion tavoite edistää kestävää kaivostoimintaa. Tutkimuksen aiheen valintaan vaikutti myös Talvivaaran lukuisat ongelmat. Talvivaaran kaivoksen YVA-asiakirjoista muodostuukin tämän tutkielman empiirinen osio. Tutkielmassa perehdytään mitä kestävä kehitys ja kestävä kaivostoiminta ovat. Kestävä kehitys on kehitystä, joka pyrkii kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa otetaan huomioon ihminen, ympäristö ja talous. Hankkeiden kohdalla kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että kestävä kehitys on mukana suunnitteluvaiheesta aina toiminnan jälkeiseen aikaan. Kestävää kehitystä on heikkoa ja vahvaa. Kestävästä kehityksestä puhuttaessa viitataan usein tiedostetusti tai tiedostamatta heikkoon kestävyyteen. Heikossa kestävyydessä keskiössä on aineellisen hyvinvoinnin takaaminen, jolloin talouskasvu perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen. Vahvassa kestävyydessä talouskasvu pitää sopeuttaa luonnonvarojen asettamiin rajoihin. Kaivostoiminta on heikon kestävyyden mukaista. YVA-menettely on tärkeä väline suunnitteluvaiheessa ympäristövaikutuksien arvioimiseksi. YVA-menettely mahdollistaa myös paikallisten ihmisten osallistumisen hankkeen suunnitteluun. Ihmiset voivat jättää arviointiohjelmasta ja selostuksesta mielipiteensä, jotka tulevat osaksi YVA-menettelyä. Tämän tutkielman keskeinen tavoite on selvittää millaiselta Talvivaaran YVA-menettely näyttää kestävän kehityksen ja kestävän kaivostoiminnan näkökulmasta.
Tutkimustulosten perusteella Talvivaaran YVA-menettelystä voidaan havaita jossain määrin kestävän kaivostoiminnan mukaisia pyrkimyksiä. Koko YVA-menettelyssä ei tosin mainita erikseen kestävää kehitystä. Kestävän kaivostoiminnan mukaisia havaintoja YVA-menettelystä ovat: uuden ympäristöystävällisemmän rikastusteknologian käyttöönotto ja ihmisten osallistaminen menettelyyn tilaisuuksien ja sosiaalisten arviointitutkimuksen kautta. Molempiin havaintoihin liittyy kritiikkiä. Uudesta rikastusteknologiasta annetaan YVA-menettelyssä liian ruusuinen kuva ja ihmisten osallistuminen ei saavuttanut dynaamista suhdetta. YVA-menettelyn yhteydestä nykyisiin ongelmiin ei voida vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska YVA-menettely on vain osa hankkeen suunnitteluprosessia. Jos YVA-menettelyssä olisi huomioitu enemmän kestävä kehitys, nykyisiin ongelmiin olisi ehkä osattu varautua paremmin.