Asuntojen osuus optimaalisissa sijoitusportfolioissa
Hänninen, Antti (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan asuntojen merkitystä sijoitussalkussa, jonka omaisuuslajijakauma määritellään sijoitushyödykkeiden kovarianssi-varianssi matriisin optimoinnin perusteella. Tutkielmassa ratkaistaan Markowitzin portfolioteorian mukainen tehokas rintama ja tarkastellaan sen sisältämien portfolioiden allokaatio-osuuksia eri sijoitushyödykkeisiin. Muut tarkastelussa mukana olevat hyödykelajit ovat pörssiosakkeet ja joukkovelkakirjat. Tutkielmassa käytetään suomalaista aineistoa tutkimusperiodin olles-sa vuodet 1991–2004.
Asuntoihin sijoittava hakee erityisesti vakaata, arvonsa säilyttävää ja kouriintuntuvaa sijoitusta sekä vuokratuoton kautta syntyvää tasaista kassavirtaa. Asuntosijoittaminen vaatii asiantuntemusta ja pitkäjänteisyyttä, mutta asunnoilla on ollut mahdollista saavuttaa vertailun kestäviä riskin ja tuoton yhdistelmiä. Lisäksi asunnot reagoivat talou-dellisiin muutoksiin muista hyödykkeistä poikkeavalla tavalla, joten ne soveltuvat hyvin sijoitusten hajauttamiseen. Asunnoista kuitenkin aiheutuu kustannuksia, joita on vaikea huomioida, joten asuntojen osuudet allokaatiopäätöksissä herkästi ylipainottuvat. Tutki-elmassa on täten suoritettu myös vaihtoehtoiset laskelmat, joissa asunnoista aiheutuvia kustannuksia on pyritty huomioimaan.
Tutkielman tulosten perusteella asunnoilla tulisi olla merkittävä rooli optimaalisia sijoi-tusportfolioita muodostettaessa. Asuntojen riski-tuotto yhdistelmä on ollut hyvä ja korrelaatio muiden sijoitushyödykkeiden kanssa koko tutkimusperiodin ajan erittäin matala, osittain jopa negatiivinen. Täten asuntojen portfolio-osuudet säilyvät huomattavina, vaikka niistä aiheutuvien väistämättömien kustannusten oletetaan nousevan. Tulosten mukaan alle kymmenen prosentin vuosittaista tuottoa tavoiteltaessa, tulisi jopa puolet varallisuudesta sijoittaa asuntoihin. Tutkimusperiodi on ollut asunnoille erittäin suotui-sa, joten tulosten soveltamisessa tulevaisuuden ennustamiseen on oltava varovainen. Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että asuntoja on syytä sisällyttää sijoitusportfolioon optimaalista lopputulosta haettaessa.
Asuntoihin sijoittava hakee erityisesti vakaata, arvonsa säilyttävää ja kouriintuntuvaa sijoitusta sekä vuokratuoton kautta syntyvää tasaista kassavirtaa. Asuntosijoittaminen vaatii asiantuntemusta ja pitkäjänteisyyttä, mutta asunnoilla on ollut mahdollista saavuttaa vertailun kestäviä riskin ja tuoton yhdistelmiä. Lisäksi asunnot reagoivat talou-dellisiin muutoksiin muista hyödykkeistä poikkeavalla tavalla, joten ne soveltuvat hyvin sijoitusten hajauttamiseen. Asunnoista kuitenkin aiheutuu kustannuksia, joita on vaikea huomioida, joten asuntojen osuudet allokaatiopäätöksissä herkästi ylipainottuvat. Tutki-elmassa on täten suoritettu myös vaihtoehtoiset laskelmat, joissa asunnoista aiheutuvia kustannuksia on pyritty huomioimaan.
Tutkielman tulosten perusteella asunnoilla tulisi olla merkittävä rooli optimaalisia sijoi-tusportfolioita muodostettaessa. Asuntojen riski-tuotto yhdistelmä on ollut hyvä ja korrelaatio muiden sijoitushyödykkeiden kanssa koko tutkimusperiodin ajan erittäin matala, osittain jopa negatiivinen. Täten asuntojen portfolio-osuudet säilyvät huomattavina, vaikka niistä aiheutuvien väistämättömien kustannusten oletetaan nousevan. Tulosten mukaan alle kymmenen prosentin vuosittaista tuottoa tavoiteltaessa, tulisi jopa puolet varallisuudesta sijoittaa asuntoihin. Tutkimusperiodi on ollut asunnoille erittäin suotui-sa, joten tulosten soveltamisessa tulevaisuuden ennustamiseen on oltava varovainen. Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että asuntoja on syytä sisällyttää sijoitusportfolioon optimaalista lopputulosta haettaessa.