Organisaatioluottamuksen yhteys työn imuun : kontekstina terveysalan kuntaorganisaatiot
Tuomola, Annika (2019-08-01)
Tuomola, Annika
01.08.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080123399
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080123399
Tiivistelmä
Työntekijöiden hyvinvointi on viimeaikaisten työelämän muutossuuntien myötä yhä tärkeämpi ja ajankohtaisempi aihe. Organisaatiot tarvitsevat työelämän muuttuneen luonteen vuoksi työntekijöiltään kykyä mukautua yhä monipuolisempiin ja haastavampiin tehtäviin. Tämän vuoksi on tärkeää, että työntekijät tuntevat itsensä työssään energisiksi sekä ovat omistautuneita ja uppoutuneita työhönsä – toisin sanoen heidän tulee kokea työn imua. Samalla työntekijät kaipaavat työelämän muutosten myötä työn pysyvyyttä. Työn pysyvyys ja varmuus on tyypillisesti ollut vahvuus kuntaorganisaatioissa. Viime vuosina vireillä ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kuitenkin aiheuttanut kuntien työntekijöiden keskuudessa paljon epävarmuutta. Työntekijöiden epävarmuuden sietämistä auttava tekijä on puolestaan luottamus.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen yhteys terveysalan kuntaorganisaatioiden työntekijöiden luottamuksella organisaatioon on heidän kokemaan työn imuun. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin organisaatioluottamuksen yhteyttä erikseen työn imun ulottuvuuksiin: tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös työntekijöiden sukupuolen, iän ja työsuhteen keston mahdollista yhteyttä työn imuun. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista koskien työhyvinvointia ja luottamusta. Organisaatioluottamuksen yhteyttä työn imuun mallinnettiin työn vaatimusten ja voimavarojen mallin avulla. Tutkimuksen aineisto perustui kyselytutkimukseen, joka oli osa LuoKe -tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 469 Etelä-Pohjanmaan kuntaorganisaatioiden terveysalan työntekijän vastauksista. Tutkimuksen aineiston analyysit suoritettiin määrällisin menetelmin ja tutkimuksen pääasiallisena tilastollisena menetelmänä oli regressioanalyysi.
Tutkimuksen tulokset tukivat aikaisempia tutkimustuloksia ja osoittivat, että organisaatioluottamuksen ja työn imun välillä oli positiivinen yhteys. Organisaatioluottamuksella oli myös positiivinen yhteys työn imun yksittäisiin ulottuvuuksiin. Sen sijaan vastaajien sukupuolella, iällä ja työsuhteen kestolla ei ollut ei ollut merkittävää yhteyttä työntekijöiden kokemaan työn imuun.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen yhteys terveysalan kuntaorganisaatioiden työntekijöiden luottamuksella organisaatioon on heidän kokemaan työn imuun. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin organisaatioluottamuksen yhteyttä erikseen työn imun ulottuvuuksiin: tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös työntekijöiden sukupuolen, iän ja työsuhteen keston mahdollista yhteyttä työn imuun. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista koskien työhyvinvointia ja luottamusta. Organisaatioluottamuksen yhteyttä työn imuun mallinnettiin työn vaatimusten ja voimavarojen mallin avulla. Tutkimuksen aineisto perustui kyselytutkimukseen, joka oli osa LuoKe -tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 469 Etelä-Pohjanmaan kuntaorganisaatioiden terveysalan työntekijän vastauksista. Tutkimuksen aineiston analyysit suoritettiin määrällisin menetelmin ja tutkimuksen pääasiallisena tilastollisena menetelmänä oli regressioanalyysi.
Tutkimuksen tulokset tukivat aikaisempia tutkimustuloksia ja osoittivat, että organisaatioluottamuksen ja työn imun välillä oli positiivinen yhteys. Organisaatioluottamuksella oli myös positiivinen yhteys työn imun yksittäisiin ulottuvuuksiin. Sen sijaan vastaajien sukupuolella, iällä ja työsuhteen kestolla ei ollut ei ollut merkittävää yhteyttä työntekijöiden kokemaan työn imuun.