Kontrolloitu kieli hoitokertomusten kieltä yhtenäistämässä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia kontrolloitu kieli voi tuoda hoitokertomusten kielen yhtenäistämiselle. Tutkimuksen kohteena olivat vapaan kertovan tekstin muodossa kirjoitetut hoitokertomustekstit, jotka kerättiin verkkokyselyn avulla. Vapaan tekstin ongelmana ovat kielellinen vaihtelu ja ilmaisujen monitulkintaisuus, jotka vaikeuttavat tiedon löytämistä ja uudelleenkäyttämistä sekä tekstien lukemista ja ymmärtämistä. Aiemman tutkimuksen ja analyysin avulla muodostettiin jaottelu hoitokertomustekstien ominaispiirteistä ja niihin sovellettavista kontrolloidun kielen säännöistä tekstuaalisiin, syntaktisiin ja leksikaalisiin. Tutkimus jakautui kolmeen osaan tutkimuskysymysten mukaan.

Ensin tarkasteltiin aineiston hoitokertomusten ominaispiirteitä aiemmin muodostetun jaottelun perusteella. Tekstit olivat lyhyitä ja täynnä informaatiota. Ne sisälsivät kirjoitusvirheitä ja välimerkkejä puuttui. Lauseet olivat epätäydellisiä, lauseenjäseniä oli jätetty pois ja teksteissä käytettiin nominaalistuksia, passiivia ja ellipsiä. Sanasto oli yhtenäistä, ja tekstit sisälsivät standardoimattomia lyhenteitä, negaatioita, ajanmääreitä sekä erikoisalatermejä- ja fraaseja, mutta vähän pronomineja. Potilaisiin viitattiin sekä näkyvästi että ilmipanemattomasti. Teksteissä esiintyi lähinnä yksilöllisiä eroavaisuuksia, eivätkä ne liittyneet valittuihin taustatekijöihin, eli hoitajien ammattiin, ikään ja työkokemukseen. Näiden tarkastelujen pohjalta selvitettiin, miten kontrolloitua kieltä voidaan hyödyntää hoitokertomusten kielen yhtenäistämiseen. Tämä tehtiin yhdistämällä lähteissä esiintyneitä kontrolloidun kielen sääntöjä hoitokertomustekstien kielellisiin eroavaisuuksiin.

Yhdistämisen tuloksena todettiin, että valmiit kontrolloidun kielten säännöt eivät sovellu suoraan käyttöön, sillä osa niistä rajoittaa hoitajille tärkeiden kielellisten strategioiden käyttöä. Hoitotyön kontrolloitu kieli tarvitsee omat sääntönsä, joiden avulla voidaan helpottaa hoitokertomusten luettavuutta, ymmärtämistä sekä tiedon löytämistä ja uudelleenkäyttämistä. Kirjaamisessa voitaisiin myös hyödyntää enemmän valmiita luokituksia ja fraaseja. Näitä täydennetään kontrolloidulla vapaalla kertovalla tekstillä, jotta saadaan esiin hoitajien tekemä työ ja keskeiset hoitotyön periaatteet.