Verkostojohtaminen yhteistyön mahdollistajana : Ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden johtamisen kehittäminen Espoossa
Roppola, Anu (2019)
Roppola, Anu
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080723681
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080723681
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden toiminnan kehittämiseen hallinnollisesta näkökulmasta. Tutkimuksen pääkysymyksellä pyrittiin selvittämään, millainen merkitys verkostojohtamisella on ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden toiminnassa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät verkoston toimijoiden yhteistyössä ja sen johtamisessa vaikuttavat siihen, että tutkimuksen kohteena oleva verkosto voi saavuttaa tavoitteensa tehokkaasti ja tuottavasti. Tuottavuuden parantaminen on entistä tärkeämpää tilanteessa, jossa julkisen talouden tulot eivät arvioiden mukaan riitä tulevaisuudessa ylläpitämään kaikkia nykyisen tason palveluja.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista. Haastatteluihin osallistui yhteensä yksitoista työntekijää ja johtajaa Espoon ennaltaehkäisevistä lapsiperhepalveluista. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimustuloksien mukaan merkittävimmät ennaltaehkäisevissä lapsiperhepalveluissa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä estävät tekijät ovat aikapula, riittämätön tiedonkulku ja toisten ammattilaisten sekä ammattiryhmien työn tuntemisen vähäisyys. Vastaavat haasteet on tunnistettu aiemmissa tutkimuksissa jo 2000-luvun alussa. Tuloksissa korostuivat työntekijöiden ja johtajien erilaiset näkemykset johtamisen osalta sekä yhteistyön sujuvuudesta. Johtajien mielestä yhteistyötä johdetaan ja poikkihallinnollista yhteistyötä tehdään, kun taas työntekijät kokivat yhteistyön johtamisen sekä johtajien kanssa tehtävän yhteistyön etäisiksi ja ohjeet hierarkiaksi. Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää vuorovaikutuksen merkitystä, mikä linkittyy tiiviisti kaikkiin tutkimuksen tuloksiin. Peilaamalla teemahaastatteluista saatuja tuloksia verkostojohtamisen teoriaan, voidaan todeta, että verkostojohtamisen merkitys voi olla suuri ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden toimivuudelle ja tuottavuudelle, jos sitä hyödynnetään oikein sen toimintaperiaatteita noudattaen. Siirtyminen uudenlaiseen johtamiseen vaatii ajattelutavan muutosta.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista. Haastatteluihin osallistui yhteensä yksitoista työntekijää ja johtajaa Espoon ennaltaehkäisevistä lapsiperhepalveluista. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimustuloksien mukaan merkittävimmät ennaltaehkäisevissä lapsiperhepalveluissa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä estävät tekijät ovat aikapula, riittämätön tiedonkulku ja toisten ammattilaisten sekä ammattiryhmien työn tuntemisen vähäisyys. Vastaavat haasteet on tunnistettu aiemmissa tutkimuksissa jo 2000-luvun alussa. Tuloksissa korostuivat työntekijöiden ja johtajien erilaiset näkemykset johtamisen osalta sekä yhteistyön sujuvuudesta. Johtajien mielestä yhteistyötä johdetaan ja poikkihallinnollista yhteistyötä tehdään, kun taas työntekijät kokivat yhteistyön johtamisen sekä johtajien kanssa tehtävän yhteistyön etäisiksi ja ohjeet hierarkiaksi. Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää vuorovaikutuksen merkitystä, mikä linkittyy tiiviisti kaikkiin tutkimuksen tuloksiin. Peilaamalla teemahaastatteluista saatuja tuloksia verkostojohtamisen teoriaan, voidaan todeta, että verkostojohtamisen merkitys voi olla suuri ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden toimivuudelle ja tuottavuudelle, jos sitä hyödynnetään oikein sen toimintaperiaatteita noudattaen. Siirtyminen uudenlaiseen johtamiseen vaatii ajattelutavan muutosta.