EU-tavarakaupan arvonlisäverotus : Valvonta ja valvonnan tehostaminen uudistamalla sääntelyä

Abstract

EU-tavarakaupan arvonlisäverotus on harmonisoitu Euroopan unionin alueella, jotta unionin sisämark-kinaperiaate toteutuisi. Jäsenvaltiot noudattavat arvonlisäverodirektiivillä annettuja sääntöjä arvonli-säverotuksessa. Arvonlisäveron ollessa kulutusvero, arvonlisävero maksetaan kulutusmaaperiaatteen mukaan siihen jäsenvaltioon, jonne tavara tai palvelu on myyty, eli jäsenvaltioon, jossa se kulutetaan. Kulutusmaaperiaatteen toteutuminen jäsenvaltioiden välisessä tavarakaupassa on nykyisin toteutettu niin, että myynti toiseen jäsenvaltioon on veroton ja ostaja on veronsuoritusvelvollinen. Tämä käänne-tyn verovelvollisuuden soveltama EU-tavarakaupan arvonlisäverojärjestelmä on tarkoitus uudistaa lähivuosina siten, että myyjä on veronsuoritusvelvollinen ostajan jäsenvaltioon. Tämä palauttaisi ar-vonlisäveron itse itseään valvovan mekanismin, sekä poistaisi petoksille alttiin myynnin verottomuuden. Järjestelmäuudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2022 ja sen tavoitteena on valvonnan tehostaminen, alv-vajeen pienentäminen, sekä säännösten yksinkertaistaminen.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella arvonlisäveron järjestelmäuudistuksen tavoitteiden toteutumis-ta: eli tehostuuko EU-tavarakaupan arvonlisäverotuksen valvonta sekä vähentyvätkö alv-petokset uusien säännösten myötä. Tutkimus soveltaa oikeuspoliittista menetelmää sekä oikeusdogmatiikkaa. Oikeuspoliittinen tutkimus pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä arvioimaan oikeu-dellisten säännösten käytännön toteutumista. Arvonlisäveron järjestelmäuudistuksen suunnitellut sään-nökset eivät ole vielä voimassa olevaa oikeutta eikä niitä ole vielä implementoitu jäsenvaltioiden oi-keusjärjestelmään. Täten tutkimus keskittyy analysoimaan säännöksillä tavoiteltua tavoitetta valvon-nan tehostumisesta.

EU-tavarakaupan arvonlisäverotusta valvoo pääsääntöisesti jäsenvaltioiden Verohallinnot. Suomen Verohallinnolle toimivalta verovalvontaan on annettu Laissa verohallinnosta. EU-tavarakaupan arvon-lisäverotuksen verovalvonnassa valvotaan, että yhteisökaupan aineelliset edellytykset täyttyvät, jolloin verovelvollinen voi soveltaa yhteisökaupan säännöksiä. Yhteisökaupassa sekä ostajan että myyjän tulee olla arvonlisäverovelvollisia, sekä tavara tulee tosiasiassa kuljettaa jäsenvaltiosta toiseen. Verohal-linto valvoo verovelvollisten veroilmoituksia, sekä pyytää tarvittaessa tositteita myynnistä ja kuljetuk-sesta. Mikäli verovelvollinen on toiminut virheellisesti, Verohallinnolla on toimivalta muuttaa verotusta vastaamaan verolakeja, sekä määrätä hallinnollisia seuraamuksia virheellisestä toiminnasta.

Arvonlisäverotuksen järjestelmäuudistuksella pyritään tehostamaan verovalvontaa yksinkertaistamalla sääntelyä, laajentamalla viranomaisten tietojensaantioikeuksia, sekä lisäämällä hallinnollista yhteistyö-tä jäsenvaltioiden välillä. Viranomaisille pyritään luomaan paremmat edellytykset havaita oikea-aikaisesti alv-petokset. Yhteisökaupassa yleisimpiä alv-petoksia on ketju- ja karusellipetokset, käytetty-jä autoja koskevat petokset, sekä tullimenettelyjä koskevat petokset. Näiden ehkäisyyn järjestelmä-uudistuksella poistettaisiin myynnin verottomuussäännös, laajennettaisiin ajoneuvotietojärjestelmien sekä VIES järjestelmän tietojensaantioikeuksia viranomaisille. Lisäksi jäsenvaltioiden hallinnollista yhteistyötä tehostetaan parantamalla ja automatisoimalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa. Myös jäsenvaltioiden välisiä yhteisiä verotarkastuksia ja tietopyyntöjä pyritään lisäämään ja tehostamaan.

Arvonlisäverotuksen järjestelmäuudistus antaa viranomaisille uusia valvonnan työkaluja, sekä yksin-kertaistaa valvottavia säännöksiä. Myynnin verottomuussäännöksen poistaminen muuttaa vilpillisiltä yrityksiltä heidän hyödyntämän järjestelmää merkittävästi. Kuitenkin alv-petoksilla on suuret taloudelli-set hyödyt vilpillisille yrityksille, joten yksin myynnin verottomuussäännöksen poistaminen ei poista alv-petoksia, sillä vilpilliset yritykset kehittävät jatkuvasti uusia tapoja hyötyä järjestelmistä. Valvonnan tehostaminen onkin tehokkain keino hillitä yhteisökaupan alv-petoksia. Ja koska EU-tavarakaupan alv-petokset tehdään kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa yhtä aikaa, tulee myös verovalvonnan olla jäsenvaltioiden yhteistyössä suorittamaa. Hallinnollisen yhteistyön tehostaminen ja lisääminen onkin merkittävin tapa puuttua ja ehkäistä alv-petoksia.

Valvonnan pitäisi tehostua uuden sääntelyn myötä, sillä viranomaisille annetaan uusia työkaluja suorit-taa verovalvontaa, sekä hallinnollista yhteistyötä ja automatisoitua tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä tehostetaan. Ja silloin kun valvonta tehostuu, pitäisi myös alv-petosten vähentyä. Kuitenkin vasta käytäntö osoittaa sen, miten viranomaiset ottavat käyttöön ja soveltavat uusia valvonnan keinoja. Mikäli hallinnollista yhteistyötä tullaan käytännössä lisäämään ja tehostamaan, niin tällöin tulisi val-vonnan tehostua ja petosten vähentyä.