Välkommen till Österbotten - Attityder och motivation bland invandrare som har integrerats på svenska
Hägglund, Pia (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on saada tarkempaa tietoa maahanmuuttajien kotouttamiskielen merkityksestä ja miten maahanmuuttajat itse kokevat ruotsin
kotoutumiskielenä. Keskityn tutkimuksessani Pohjanmaalla jo työelämässä oleviin maahanmuuttajiin, jotka on kotoutettu ruotsinkielellä. Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu kohdehenkilöiden teemahaastatteluista. Haastateltavina olleet 6
maahanmuuttajaa (iältään 32- 63 vuotta) ovat saapuneet Suomeen vuosien 1984- ja -2009 välisenä aikana eri perustein. Pyrin työssäni saamaan selville miten haastateltavat suhtautuvat ruotsinkieleen ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän kielenoppimismotivaatioonsa. Selvitän myös mitkä tekijät ovat vaikuttaneet haastateltavien kotoutumiskielen valintaan sekä mitä mahdollisuuksia tai rajoituksia henkilöt kokevat että ruotsi kotoutumiskielenä on heille tuonut.
Havaintojeni perusteella voin todeta, että tutkimukseni maahanmuuttajat kokevat ruotsinkielen suhteellisen rajoittavana tekijänä tarkasteltaessa työpaikan, asuinpaikan ja yleisen kommunikoinnin toimivuutta yhteiskunnassa. Työpaikan löytäminen sekä työelämässä eteneminen koetaan haasteelliseksi, mikäli maahanmuuttajan asioimiskielenä on ainoastaan ruotsinkieli. Suomen lainsäädäntö tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuden valita kotoutumiskielen, mutta viranomaiskäytännöt saattavat kuitenkin vaihdella alueellisesti. Tutkimukseeni osallistuneet kohdehenkilöt olivat yksimielisiä siitä, että kotoutumiskielen valinta tulisi aina perustua maahanmuuttajan omaan päätökseen eikä viranomaisten valintaan. Uuden kielen oppiminen koetaan mielekkäämmäksi ja tällöin kielenoppija on myös enemmän motivoitunut, kun kotoutumiskieli koetaan tarkoituksenmukaiseksi.
kotoutumiskielenä. Keskityn tutkimuksessani Pohjanmaalla jo työelämässä oleviin maahanmuuttajiin, jotka on kotoutettu ruotsinkielellä. Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu kohdehenkilöiden teemahaastatteluista. Haastateltavina olleet 6
maahanmuuttajaa (iältään 32- 63 vuotta) ovat saapuneet Suomeen vuosien 1984- ja -2009 välisenä aikana eri perustein. Pyrin työssäni saamaan selville miten haastateltavat suhtautuvat ruotsinkieleen ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän kielenoppimismotivaatioonsa. Selvitän myös mitkä tekijät ovat vaikuttaneet haastateltavien kotoutumiskielen valintaan sekä mitä mahdollisuuksia tai rajoituksia henkilöt kokevat että ruotsi kotoutumiskielenä on heille tuonut.
Havaintojeni perusteella voin todeta, että tutkimukseni maahanmuuttajat kokevat ruotsinkielen suhteellisen rajoittavana tekijänä tarkasteltaessa työpaikan, asuinpaikan ja yleisen kommunikoinnin toimivuutta yhteiskunnassa. Työpaikan löytäminen sekä työelämässä eteneminen koetaan haasteelliseksi, mikäli maahanmuuttajan asioimiskielenä on ainoastaan ruotsinkieli. Suomen lainsäädäntö tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuden valita kotoutumiskielen, mutta viranomaiskäytännöt saattavat kuitenkin vaihdella alueellisesti. Tutkimukseeni osallistuneet kohdehenkilöt olivat yksimielisiä siitä, että kotoutumiskielen valinta tulisi aina perustua maahanmuuttajan omaan päätökseen eikä viranomaisten valintaan. Uuden kielen oppiminen koetaan mielekkäämmäksi ja tällöin kielenoppija on myös enemmän motivoitunut, kun kotoutumiskieli koetaan tarkoituksenmukaiseksi.