Kertomuksia pakkoyrittäjyydestä. Tehdastyöntekijästä yrittäjäksi yksilötasolla koettuna
Hyvönen, Soile (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Palkkatyöstä yrittäjyyteen on olemassa erilaisia veto- ja työntötekijöitä, joita useat kohtaavat elämänsä varrella. Yritysten irtisanomiset kuuluvat tämän hetken työelämään ja ne ovat mittavia paitsi yrityksen itsensä, myös alueen sekä irtisanottavan näkökulmasta katsottuna. Osalle irtisanotuista yrityksen perustaminen on vaihtoehto vakituisen työsuhteen päätyttyä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan irtisanomistilanteen seurauksena yrittäjäksi ryhtyneiden kertomuksia yrityksen perustamiseen johtaneista tekijöistä sekä sitä, miten oma identiteetti on rakentunut tarinoiden kautta siirryttäessä palkkatyöstä yrittäjäksi pakkotilanteessa.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen luovat pakkoyrittäjyys ja narratiivinen identiteetti. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 2013–2015 tehdyistä teemahaastatteluista, joihin osallistui vuonna 2008 lakkautetun UPM:n Kajaanin paperitehtaan entisiä työntekijöitä. Tutkimus on narratiivinen tutkimus ja tutkimuksessa analysoidaan viiden henkilön kertomuksia siirtymisestä palkkatyöstä pakkoyrittäjyyteen. Erilaiset tilanteet yleensä laukaisevat yrittäjyyden, jolloin siihen liittyy usein pakkoa sekä negatiivisessa että positiivisessa mielessä. Uusi työ muokkaa yksilön identiteettiä ja tässä tutkimuksessa narratiivinen identiteetti on prosessin tulos, jossa itsestä muodostetaan käsitys kerrottujen kertomusten välityksellä. Narratiivinen identiteetti rakentuu menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta suhteessa itseen ja muihin.
Haastatellut halusivat päästä irtisanomisen jälkeen tekemään töitä. Yrittäminen oli osalle luonteva vaihtoehto hankkia toimeentulo ja samalla toteuttaa itseään. Haastateltaville oli tärkeää pysyä kotipaikkakunnalla ja osa koki yrittämisen puolipakoksi vaihtoehtojen puuttuessa. Yrittäjäksi identifioituminen on henkilökohtainen prosessi, joka rakentuu vuorovaikutuksessa läheisten sekä uusien, mutta myös entisten verkostojen kanssa. Pakkotilanteessa yrittäjäksi lähteneet eivät tunteneet olevansa perinteisiä yrittäjiä. Tarinoista muodostui yksinäisten ja verkostoituneiden yrittäjien identiteettikertomukset.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen luovat pakkoyrittäjyys ja narratiivinen identiteetti. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 2013–2015 tehdyistä teemahaastatteluista, joihin osallistui vuonna 2008 lakkautetun UPM:n Kajaanin paperitehtaan entisiä työntekijöitä. Tutkimus on narratiivinen tutkimus ja tutkimuksessa analysoidaan viiden henkilön kertomuksia siirtymisestä palkkatyöstä pakkoyrittäjyyteen. Erilaiset tilanteet yleensä laukaisevat yrittäjyyden, jolloin siihen liittyy usein pakkoa sekä negatiivisessa että positiivisessa mielessä. Uusi työ muokkaa yksilön identiteettiä ja tässä tutkimuksessa narratiivinen identiteetti on prosessin tulos, jossa itsestä muodostetaan käsitys kerrottujen kertomusten välityksellä. Narratiivinen identiteetti rakentuu menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta suhteessa itseen ja muihin.
Haastatellut halusivat päästä irtisanomisen jälkeen tekemään töitä. Yrittäminen oli osalle luonteva vaihtoehto hankkia toimeentulo ja samalla toteuttaa itseään. Haastateltaville oli tärkeää pysyä kotipaikkakunnalla ja osa koki yrittämisen puolipakoksi vaihtoehtojen puuttuessa. Yrittäjäksi identifioituminen on henkilökohtainen prosessi, joka rakentuu vuorovaikutuksessa läheisten sekä uusien, mutta myös entisten verkostojen kanssa. Pakkotilanteessa yrittäjäksi lähteneet eivät tunteneet olevansa perinteisiä yrittäjiä. Tarinoista muodostui yksinäisten ja verkostoituneiden yrittäjien identiteettikertomukset.