Kielellinen vuorovaikutus yritysten WWW-sivuilla. Esimerkkinä Finpron ja Finnveran WWW-sivut
Huttunen, Suvi (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämä työ käsittelee kielellistä vuorovaikutusta yritysten WWW-sivuilla. Työn tavoitteena on selvittää, millaisten kielellisten keinojen avulla yritysten WWW-sivuilla luodaan vuorovaikutusta yrityksen ja sivujen käyttäjän välille. Esimerkkiaineistona työssä käytetään Finpron ja Finnveran WWW-sivuja.
Vuorovaikutuskeinoja tarkastellaan Hellspongin (2001) kehittelemän tekstin analyysimallin avulla, joka perustuu M.A.K. Hallidayn (esim. 1978) luomaan systeemis-funktionaaliseen teoriaan. Systeemis-funktionaalinen teoria jakaa kielen kolmeen funktioon: tekstuaaliseen, ideationaaliseen ja interpersonaaliseen. Analyysi perustuu myös tähän jaotteluun huomioiden myös tekstien kontekstin ja WWW-sivut viestintävälineenä.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että positiiviseen vuorovaikutukseen esimerkkiyritysten WWW-sivuilla vaikuttavat pääasiassa lukijalähtöisyys, positiivinen kohteliaisuus ja sinuttelu sekä hyödyn tarjoaminen lukijalle. Kohderyhmät, pääasiassa suomalaiset yritykset ja sidosryhmät, huomioon ottaen myös erikoiskielisyys voi edistää vuorovaikutusta. Mahdollisuudet vuorovaikutukseen ovat hyvät, sillä sivujen kieli on asiantuntevaa ja antaa luotettavan ja varman kuvan yritysten toiminnasta.
Vuorovaikutuskeinoja tarkastellaan Hellspongin (2001) kehittelemän tekstin analyysimallin avulla, joka perustuu M.A.K. Hallidayn (esim. 1978) luomaan systeemis-funktionaaliseen teoriaan. Systeemis-funktionaalinen teoria jakaa kielen kolmeen funktioon: tekstuaaliseen, ideationaaliseen ja interpersonaaliseen. Analyysi perustuu myös tähän jaotteluun huomioiden myös tekstien kontekstin ja WWW-sivut viestintävälineenä.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että positiiviseen vuorovaikutukseen esimerkkiyritysten WWW-sivuilla vaikuttavat pääasiassa lukijalähtöisyys, positiivinen kohteliaisuus ja sinuttelu sekä hyödyn tarjoaminen lukijalle. Kohderyhmät, pääasiassa suomalaiset yritykset ja sidosryhmät, huomioon ottaen myös erikoiskielisyys voi edistää vuorovaikutusta. Mahdollisuudet vuorovaikutukseen ovat hyvät, sillä sivujen kieli on asiantuntevaa ja antaa luotettavan ja varman kuvan yritysten toiminnasta.