Suomalainen ajokieltomenettely suhteessa Euroopan ihmisoikeussopimukseen - Tarkastelussa ne bis in idem -periaate
Husa, Anna (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Ajokiellon luonnetta on viimeaikaisessa oikeustieteellisessä keskustelussa kyseenalais-tettu, ja väitetty sen loukkaavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisältämää kieltoa tutkia ja rangaista kahdesti samassa asiassa eli niin sanottua ne bis in idem -periaatetta. Luonteeltaan ankara ja jopa rangaistuksenomainen ajokieltomenettely on nähty tähän asti suomalaisessa oikeusjärjestyksessä ennaltaehkäisevänä turvaamistoimenpiteenä, eikä sen ole kansallisessa oikeuskäytännössämme katsottu loukkaavan ne bis in idemiä.
Viimeaikainen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkoratkaisukäytäntö ne bis in idemiin liittyen on linjannut periaatteen tulkintaa muun muassa rangaistuksen määrittelemisen sekä identtisyysmomentin suhteen tapauksissa Engel vs. Alankomaat sekä Zolotukhin vs. Venäjä. Ajokieltoon ja ne bis in idemiin liittyen ennakkoratkaisukäytäntöä on kuitenkin olemassa vielä melko vähän, ja kansallisista ajokieltomenettelyn prosessien eroavaisuuksista johtuen ne eivät ole täydellisesti sovellettavissa suomalaiseen ajokieltomenettelyyn.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tämänhetkisen kansallisen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöjen perusteella, loukkaako suomalainen ajokieltomenettely Euroopan ihmisoikeussopimuksen kaksoisrangaistavuuden kieltoa. Tutkimus perustuu oikeusdogmaattiseen menetelmään, eli se tulkitsee voimassaolevaa oikeutta. Niin ikään aineistona toimii tähän mennessä ne bis in idemistä ja ajokieltomenettelystä annettu ennakkoratkaisumateriaali.
Tämänhetkisen suomalaisten tuomioistuinten sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkoratkaisukäytäntöjen mukaan suomalainen ajokieltomenettely ei loukkaa ne bis in idem -periaatetta. Kuitenkin kumpikin taho perustelee kantaansa hieman eri tavoin: suomalaiset tuomioistuimet sillä, että ajokielto katsotaan turvaamistoimenpiteeksi ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin puolestaan sillä, että ajokieltomenettelyn prosessit ovat asiayhteydellisesti ja ajallisesti toisiaan niin lähellä, että ne katsotaan saman prosessin eri osiksi. Tutkimuksessa päädytäänkin kyseenalaistamaan näiden kahden tahon perustelujen keskinäinen yhteys.
Viimeaikainen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkoratkaisukäytäntö ne bis in idemiin liittyen on linjannut periaatteen tulkintaa muun muassa rangaistuksen määrittelemisen sekä identtisyysmomentin suhteen tapauksissa Engel vs. Alankomaat sekä Zolotukhin vs. Venäjä. Ajokieltoon ja ne bis in idemiin liittyen ennakkoratkaisukäytäntöä on kuitenkin olemassa vielä melko vähän, ja kansallisista ajokieltomenettelyn prosessien eroavaisuuksista johtuen ne eivät ole täydellisesti sovellettavissa suomalaiseen ajokieltomenettelyyn.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tämänhetkisen kansallisen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöjen perusteella, loukkaako suomalainen ajokieltomenettely Euroopan ihmisoikeussopimuksen kaksoisrangaistavuuden kieltoa. Tutkimus perustuu oikeusdogmaattiseen menetelmään, eli se tulkitsee voimassaolevaa oikeutta. Niin ikään aineistona toimii tähän mennessä ne bis in idemistä ja ajokieltomenettelystä annettu ennakkoratkaisumateriaali.
Tämänhetkisen suomalaisten tuomioistuinten sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkoratkaisukäytäntöjen mukaan suomalainen ajokieltomenettely ei loukkaa ne bis in idem -periaatetta. Kuitenkin kumpikin taho perustelee kantaansa hieman eri tavoin: suomalaiset tuomioistuimet sillä, että ajokielto katsotaan turvaamistoimenpiteeksi ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin puolestaan sillä, että ajokieltomenettelyn prosessit ovat asiayhteydellisesti ja ajallisesti toisiaan niin lähellä, että ne katsotaan saman prosessin eri osiksi. Tutkimuksessa päädytäänkin kyseenalaistamaan näiden kahden tahon perustelujen keskinäinen yhteys.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]