Makrotalousuutiset viikonpäiväanomalian aiheuttajana
Huolman, Anna (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan osakekurssit reagoivat välittömästi kaikkeen uuteen relevanttiin informaatioon, eikä viikonpäivien välillä pitäisi esiintyä systemaattisia tuottoeroja. Mikäli systemaattisia tuottoeroja esiintyy, kutsutaan ilmiötä viikonpäiväanomaliaksi. Tutkielman tarkoituksena on tutkia, esiintyykö aikaisemmin Suomen osakemarkkinoilla havaittu viikonpäiväanomalia edelleen tutkimusperiodilla 1998-2003 ja voidaanko ilmiö selittää kotimaisten makrotalousuutisten julkaisuajankohdalla.
Tutkimusaineisto koostuu HEX-yleisindeksin (tuottoindeksin) päivittäisistä pisteluvuista vuosina 1998-2003. Tutkimusperiodi on jaettu lisäksi nousu- ja laskusuhdanteeseen yleisindeksin kehityksen perusteella. Tarkasteluun valitut makrouutiset ovat Tilastokeskuksen säännällisesti julkaisemat kuluttajabarometri, työvoimaraportti, kuluttaja- ja tuottajahintaindeksi sekä kokonaistuotannon kuukausikuvaaja. Tutkimuksessa ovat mukana myös Suomen Pankin raportoima maksutase sekä EKP:n korkopäätökset. Tutkimusmenetelmänä on käytetty regressioanalyysia. Lopuksi tulosten robustisuutta on tarkasteltu poistamalla poikkeavat havainnot eli outlierit tutkimusaineistosta.
Tutkimustulosten mukaan tutkimusajanjaksolla esiintyi poikkeuksellisen korkeita perjantaituottoja, eikä havaittua perjantaianomaliaa kyetty selittämään tarkastelluilla makrotalousuutisilla. Tästä huolimatta kuluttajabarometri ja kuluttajahintaindeksi osoittautuivat merkittäviksi informaatiolähteiksi sijoittajille. Kun tutkimusperiodi jaettiin nousu- ja laskusuhdanteeseen, esiintyi perjantaianomalia myös noususuhdanteessa, mutta hävisi laskusuhdanteessa, jolloin tutkimustulokset viittasivat negatiiviseen keskiviikkoanomaliaan, joskin tilastollinen evidenssi anomalian suhteen jäi epäselväksi. Tarkasteltaessa nousu- ja laskusuhdannetta erikseen, makroindikaattorit eivät edelleenkään kyenneet selittämään havaittuja anomalioita. Tutkimuksessa havaittiin myös, etteivät estimointitulokset ole robustejä outlierien suhteen millään tutkimusperiodilla.
Tutkimusaineisto koostuu HEX-yleisindeksin (tuottoindeksin) päivittäisistä pisteluvuista vuosina 1998-2003. Tutkimusperiodi on jaettu lisäksi nousu- ja laskusuhdanteeseen yleisindeksin kehityksen perusteella. Tarkasteluun valitut makrouutiset ovat Tilastokeskuksen säännällisesti julkaisemat kuluttajabarometri, työvoimaraportti, kuluttaja- ja tuottajahintaindeksi sekä kokonaistuotannon kuukausikuvaaja. Tutkimuksessa ovat mukana myös Suomen Pankin raportoima maksutase sekä EKP:n korkopäätökset. Tutkimusmenetelmänä on käytetty regressioanalyysia. Lopuksi tulosten robustisuutta on tarkasteltu poistamalla poikkeavat havainnot eli outlierit tutkimusaineistosta.
Tutkimustulosten mukaan tutkimusajanjaksolla esiintyi poikkeuksellisen korkeita perjantaituottoja, eikä havaittua perjantaianomaliaa kyetty selittämään tarkastelluilla makrotalousuutisilla. Tästä huolimatta kuluttajabarometri ja kuluttajahintaindeksi osoittautuivat merkittäviksi informaatiolähteiksi sijoittajille. Kun tutkimusperiodi jaettiin nousu- ja laskusuhdanteeseen, esiintyi perjantaianomalia myös noususuhdanteessa, mutta hävisi laskusuhdanteessa, jolloin tutkimustulokset viittasivat negatiiviseen keskiviikkoanomaliaan, joskin tilastollinen evidenssi anomalian suhteen jäi epäselväksi. Tarkasteltaessa nousu- ja laskusuhdannetta erikseen, makroindikaattorit eivät edelleenkään kyenneet selittämään havaittuja anomalioita. Tutkimuksessa havaittiin myös, etteivät estimointitulokset ole robustejä outlierien suhteen millään tutkimusperiodilla.