Poliisista päivää, från polisen god dag : språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland
Heittola, Sanna (2017)
Heittola, Sanna
Vaasan yliopisto
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-781-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-781-1
Kuvaus
vertaisarvioitu
Tiivistelmä
Väitöskirja käsittelee Suomen kaksikielisten poliisilaitosten kielellisiä ammattikäytänteitä kuvaamalla poliisien käytänteitä prosessien kautta. Tutkimuksessani selvitän mikä on ominaista poliisien kielellisille ammattikäytänteille normatiivisesti ohjatuissa kaksikielisissä poliisilaitoksissa sekä tunnistan kaksikielisen poliisitoiminnan haasteita ja kehitystarpeita. Lisäksi tutkin millaisia normeja kaksikielisessä poliisitoiminnassa ja poliisien kielellisissä ammattikäytänteissä esiintyy. Lähtökohtana on poliisien oma käsitys organisaation kaksikielisestä toiminnasta suomeksi ja ruotsiksi.
Tutkimusaineisto koostuu 516 verkkokyselyvastauksesta sekä 22 haastattelusta ja Q-menetelmällä kerätystä jakaumasta. Q-menetelmä yhdistää tilastollisia ja matemaattisia menetelmiä laadulliseen tutkimukseen ja se on samanaikaisesti sekä analyysi- että aineistonkeruumenetelmä. Q-menetelmän käyttäminen on uusi metodologinen avaus suomalaisessa ja pohjoismaisessa kielitieteen tutkimuksessa. Aineisto on kerätty vuosina 2013 ja 2014 Suomen kaksikielisistä poliisilaitoksista. Väitöskirjani poliisiviranomaisen kotimaisten kielten käytöstä sijoittuu soveltavan kielitieteen sekä erikoisalaviestinnän ja kaksikielisyyden tutkimuskentälle.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kaksikielisten poliisilaitosten kaksikielisyydelle on ominaista sekä rinnakkaisuus että poikittaisuus. Organisaatiotasolla kaksikielisyys toteutuu poikittaisesti, kun taas yksilötasolle ominaista on kaksikielisyyden rinnakkaisuus. Prosessien kuvaus paljastaa, että poliisien kielelliset ammattikäytänteet ovat monimuotoisia. Poliisin asiakaspalveluprosessit, erityisesti ruotsinkielisten asiakkaiden palvelua koskevat, eivät ole kaikilta osin optimaalisia kielilainsäädännön näkökulmasta. Kansalaiset eivät aina saa palvelua omalla kielellään ja heille voidaan ehdottaa asiointikielen vaihtamista. Suomen- ja ruotsinkielisten poliisien kielellisten ammattikäytänteiden välillä löytyy eroja erityisesti kielitaidossa ja kansalaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisessa.
Avhandlingen behandlar språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland. Syftet är att ge en processorienterad beskrivning av de språkliga yrkespraktikerna med utgångspunkt i polisers egen uppfattning av den tvåspråkiga verksamheten på finska och svenska. Jag tar reda på vad som är kännetecknande för språkliga yrkespraktiker vid de normativt styrda tvåspråkiga polisinrättningarna samt identifierar vilka utmaningar och utvecklingsbehov som finns i den tvåspråkiga polisverksamheten. Vidare undersöker jag vilka normer som kommer till uttryck i polisens tvåspråkiga verksamhet och polisers yrkespraktiker.
Undersökningsmaterialet består av 516 webbenkätsvar samt 22 Q-sorteringar och intervjuer. Q-metoden förenar statistiska och matematiska metoder med en kvalitativ undersökning och den är samtidigt både en analys- och en material-insamlingsmetod. Användning av Q-metoden är en ny metodologisk öppning inom den finska och nordiska språkvetenskapen. Materialet har samlats in 2013 och 2014 från de tvåspråkiga polisinrättningarna. Mitt intresse för att studera myndighetens praktiska språkanvändning gör att studien placeras inom fältet för tillämpad språkvetenskap samt inom fackspråks- och tvåspråkighetsforskning.
Resultatet visar att tvåspråkigheten vid de tvåspråkiga polisinrättningarna förverkligas både parallellt och diagonalt. På organisationsnivå förverkligas tvåspråkigheten diagonalt medan den på individnivå förverkligas mest parallellt. Den processorienterade beskrivningen avslöjar att polisers språkliga yrkespraktiker är mångfacetterade. Polisens kundbetjäningsprocesser, speciellt de som gäller betjäning av svenskspråkiga kunder, är inte helt optimala ur de fastställda normernas synvinkel. Medborgarna får inte alltid betjäning på sitt språk och poliser kan föreslå språkbyte. Det finns skillnader i de finsk- och svenskspråkiga polisernas språkliga yrkespraktiker speciellt när det gäller språkkompetens och förverkligande av språkliga rättigheter.
Tutkimusaineisto koostuu 516 verkkokyselyvastauksesta sekä 22 haastattelusta ja Q-menetelmällä kerätystä jakaumasta. Q-menetelmä yhdistää tilastollisia ja matemaattisia menetelmiä laadulliseen tutkimukseen ja se on samanaikaisesti sekä analyysi- että aineistonkeruumenetelmä. Q-menetelmän käyttäminen on uusi metodologinen avaus suomalaisessa ja pohjoismaisessa kielitieteen tutkimuksessa. Aineisto on kerätty vuosina 2013 ja 2014 Suomen kaksikielisistä poliisilaitoksista. Väitöskirjani poliisiviranomaisen kotimaisten kielten käytöstä sijoittuu soveltavan kielitieteen sekä erikoisalaviestinnän ja kaksikielisyyden tutkimuskentälle.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kaksikielisten poliisilaitosten kaksikielisyydelle on ominaista sekä rinnakkaisuus että poikittaisuus. Organisaatiotasolla kaksikielisyys toteutuu poikittaisesti, kun taas yksilötasolle ominaista on kaksikielisyyden rinnakkaisuus. Prosessien kuvaus paljastaa, että poliisien kielelliset ammattikäytänteet ovat monimuotoisia. Poliisin asiakaspalveluprosessit, erityisesti ruotsinkielisten asiakkaiden palvelua koskevat, eivät ole kaikilta osin optimaalisia kielilainsäädännön näkökulmasta. Kansalaiset eivät aina saa palvelua omalla kielellään ja heille voidaan ehdottaa asiointikielen vaihtamista. Suomen- ja ruotsinkielisten poliisien kielellisten ammattikäytänteiden välillä löytyy eroja erityisesti kielitaidossa ja kansalaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisessa.
Avhandlingen behandlar språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland. Syftet är att ge en processorienterad beskrivning av de språkliga yrkespraktikerna med utgångspunkt i polisers egen uppfattning av den tvåspråkiga verksamheten på finska och svenska. Jag tar reda på vad som är kännetecknande för språkliga yrkespraktiker vid de normativt styrda tvåspråkiga polisinrättningarna samt identifierar vilka utmaningar och utvecklingsbehov som finns i den tvåspråkiga polisverksamheten. Vidare undersöker jag vilka normer som kommer till uttryck i polisens tvåspråkiga verksamhet och polisers yrkespraktiker.
Undersökningsmaterialet består av 516 webbenkätsvar samt 22 Q-sorteringar och intervjuer. Q-metoden förenar statistiska och matematiska metoder med en kvalitativ undersökning och den är samtidigt både en analys- och en material-insamlingsmetod. Användning av Q-metoden är en ny metodologisk öppning inom den finska och nordiska språkvetenskapen. Materialet har samlats in 2013 och 2014 från de tvåspråkiga polisinrättningarna. Mitt intresse för att studera myndighetens praktiska språkanvändning gör att studien placeras inom fältet för tillämpad språkvetenskap samt inom fackspråks- och tvåspråkighetsforskning.
Resultatet visar att tvåspråkigheten vid de tvåspråkiga polisinrättningarna förverkligas både parallellt och diagonalt. På organisationsnivå förverkligas tvåspråkigheten diagonalt medan den på individnivå förverkligas mest parallellt. Den processorienterade beskrivningen avslöjar att polisers språkliga yrkespraktiker är mångfacetterade. Polisens kundbetjäningsprocesser, speciellt de som gäller betjäning av svenskspråkiga kunder, är inte helt optimala ur de fastställda normernas synvinkel. Medborgarna får inte alltid betjäning på sitt språk och poliser kan föreslå språkbyte. Det finns skillnader i de finsk- och svenskspråkiga polisernas språkliga yrkespraktiker speciellt när det gäller språkkompetens och förverkligande av språkliga rättigheter.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [471]