Persoonallisuus työpaikkakiusatuksi tulemisen ärsykkeenä
Heikkilä, Maria (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työpaikkakiusaaminen on ollut sekä tutkijoiden, akateemisten yhteisöjen että työnteki-jöiden huulilla 1900-luvulta saakka, mutta maailmanlaajuisesta kiinnostuksesta huoli-matta se on pikemminkin lisääntymään kuin vähenemään päin. Ilmiötä on tutkittu lähes kaikilta eri näkökulmilta, mutta edelleenkään ei olla päästy yhteisymmärrykseen sen syytekijöistä. Erityisesti persoonallisuuden ja työpaikkakiusaamisen syy-seuraus-suhteen tutkiminen on jätetty alkutekijöihin, ja sen tyhjiön tämä tutkimus pyrkii täyttä-mään. Tutkimuksen tavoitteena onkin löytää vastaus kysymykseen, mitkä persoonalli-suuden piirteet ja käyttäytymismuodot mahdollisesti aktivoivat kiusatuksi tulemiseen. Tutkimuksessa pyritään myös selkiyttämään, mitä eri persoonallisuustyypit pitävät kiu-saamisena ja miksi kiusaamisen määritelmä ei ole yksiselitteinen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu alan johtavien tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista ja teoksista. Sen empiria puolestaan on toteutettu puolistrukturoidun kyse-lylomakkeen avulla, jolloin sen aineisto on sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista. Kes-keisiä käsitteitä ovat luonnollisesti työpaikkakiusaaminen sekä persoonallisuus ja tutki-muksessa käytetty mittari, Myers-Briggs tyyppi-indikaattori. Työpaikkakiusaaminen voidaan määritellä kiusaajan suoraan ja systemaattisesti toiselle osapuolelle kohdista-mana aggressiivisena fyysisenä tai ei-fyysisenä käyttäytymisenä, joka asettaa tämän puolustuskyvyttömän uhrin asemaan. Persoonallisuuden tämä tutkimus näkee dynaami-sena kokonaisuutena, joka selittää sekä piirteet, käyttäytymisen että käyttäytymisen muutoksen, joista kiusaamisen ärsykkeen oletetaan mahdollisesti löytyvän.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kiusatun persoonallisuudella on mer-kitystä kiusatuksi tulemiseen sekä kiusaamisen kokemiseen. Esimerkiksi hyvin herkät tai tunteelliset persoonat ovat helppoja kiusaamisen kohteita, kun taas hyvin äänekkäät tai näkyvät persoonat herättävät kateutta kiusaajassa tai ovat uhkia kiusaajalle. Tutki-muksen kvantitatiivinen aineisto osoittaa, että eri persoonat kokevat kiusaamisen eri tavoin ja tästä syystä työpaikkakiusaamisen määritelmiä on yhtä monta kun on persoo-nallisuuksiakin. Tutkimuksen kvalitatiivisen aineiston avulla saadaan siis selvyyttä tut-kimuksen tutkimusongelmaan ”onko löydettävissä persoonallisuudessa piirteitä tai käyttäytymismuotoja, jotka aktivoivat kiusatuksi tulemiseen” ja tutkimuksen kvantitatii-visella aineistolla voidaan selittää työpaikkakiusaamisen käsitteen problematiikkaa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu alan johtavien tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista ja teoksista. Sen empiria puolestaan on toteutettu puolistrukturoidun kyse-lylomakkeen avulla, jolloin sen aineisto on sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista. Kes-keisiä käsitteitä ovat luonnollisesti työpaikkakiusaaminen sekä persoonallisuus ja tutki-muksessa käytetty mittari, Myers-Briggs tyyppi-indikaattori. Työpaikkakiusaaminen voidaan määritellä kiusaajan suoraan ja systemaattisesti toiselle osapuolelle kohdista-mana aggressiivisena fyysisenä tai ei-fyysisenä käyttäytymisenä, joka asettaa tämän puolustuskyvyttömän uhrin asemaan. Persoonallisuuden tämä tutkimus näkee dynaami-sena kokonaisuutena, joka selittää sekä piirteet, käyttäytymisen että käyttäytymisen muutoksen, joista kiusaamisen ärsykkeen oletetaan mahdollisesti löytyvän.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kiusatun persoonallisuudella on mer-kitystä kiusatuksi tulemiseen sekä kiusaamisen kokemiseen. Esimerkiksi hyvin herkät tai tunteelliset persoonat ovat helppoja kiusaamisen kohteita, kun taas hyvin äänekkäät tai näkyvät persoonat herättävät kateutta kiusaajassa tai ovat uhkia kiusaajalle. Tutki-muksen kvantitatiivinen aineisto osoittaa, että eri persoonat kokevat kiusaamisen eri tavoin ja tästä syystä työpaikkakiusaamisen määritelmiä on yhtä monta kun on persoo-nallisuuksiakin. Tutkimuksen kvalitatiivisen aineiston avulla saadaan siis selvyyttä tut-kimuksen tutkimusongelmaan ”onko löydettävissä persoonallisuudessa piirteitä tai käyttäytymismuotoja, jotka aktivoivat kiusatuksi tulemiseen” ja tutkimuksen kvantitatii-visella aineistolla voidaan selittää työpaikkakiusaamisen käsitteen problematiikkaa.