Johtamistehtävät ja -roolit suomalaisessa jalkapalloseurassa: Kohdeorganisaatioina kauden 2013 veikkausliigaseurat
Hautamäki, Toni (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Liikeyrityksille ominainen tehokkuus ja -tulosajattelu ovat olleet ennen vierasta suurelta osin vapaaehtoistoiminnalle perustuvissa urheiluseuroissa. Nyky-yhteiskunta ei enää kuitenkaan elätä tehottomasti ja tavoitteettomasti toimivia organisaatioita, vaan näidenkin on entistä enemmän panostettava toiminnan tehokkuuteen. Erityisesti kilpaurheilussa, jossa rajallisilla resursseilla pyritään parantamaan toiminnan tuotoksia – urheilijoiden ja joukkueiden suorituskykyä, toiminnan tehokkuusvaatimus on ilmeinen. Muiden urheilulajien joukossa myös jalkapallosta on 1970-luvulta lähtien kehittynyt suuria taloudellisia panoksia sisältävää viihdeteollisuutta, jossa jokaisen ottelun lopputulos merkitsee paljon jalkapalloa tuottavalle yritykselle, jalkapalloseuralle.
Tämän tutkielman tavoite on määritellä sekä mitä eri tehtäviä johtavissa asemissa olevilla henkilöillä on suomalaisissa jalkapalloseuroissa että millaisia eri rooleja näiden tehtävien suorittaminen johtajien ylle asettaa. Johtamistehtävien ja -roolien tutkimisen kohdeorganisaationa toimivat tässä tutkielmassa jalkapallon suomalaisella huipputasolla olevat seuraorganisaatiot, kauden 2013 veikkausliigaseurat.
Tutkielman hallintotieteiden alan klassikoihin, kuten Herbert A. Simonin ja Henry Mintzbergin teoksiin pohjautuvassa teoriaosassa määritellään millainen on institutionaalinen organisaatio, sekä mitä eri johtamistehtäviä ja -rooleja tällaisessa organisaatiossa on. Tutkielman toisessa teoriaosassa puolestaan määritellään millainen on jalkapalloseura sosiaalisena organisaationa. Suomessa urheiluseurojen, jollaisia myös jalkapalloseurat ovat, toimivuutta organisaatioina sekä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ovat tutkineet muiden muassa Kalevi Heinilä ja Pasi Koski. Erityisesti Heinilän luoma liikuntaseuran tarkastelumalli antaa hyvät peruslähtökohdat urheiluseuraorganisaation toiminnan jäsentämiselle.
Metodina tutkielmassa on käytetty tulkitsevaa lähestymistapaa. Analysoidun teoria-aineiston pohjalta laadittua haastattelurunkoa käyttäen, olen suorittanut kaksitoista teemahaastattelua kymmenessä eri jalkapallon veikkausliigaseurassa. Teemahaastatteluiden ajankohta on ollut kesällä 2013. Näillä haastatteluilla kerätyn empiirisen aineiston pohjalta olen sitten tulkinnut miten johtamistehtävät ja -roolit ilmenevät suomalaisessa jalkapalloseurassa.
Veikkausliigaseurat toimivat pääsääntöisesti ammattijohtoisesti. Vastuu toiminnan onnistumisesta on viime kädessä yleensä toimitusjohtajalla, joka on monessa seurassa samanaikaisesti sekä sen keulakuvallinen johtaja että organisaationsa hermokeskus. Talouden tasapainossa pitäminen on tärkein ja aikaa vievin johtamistehtävä seuroissa. Kaksi veikkausliigaseurojen pääasiallista toimintaideologiaa on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus, ei vaan kehittyä hyviksi jalkapallopelaajiksi, vaan kasvaa myös mahdollisimman hyviksi ihmisiksi sekä vaalia alueellista identiteettiä. Keskeisimpiä arvoja seuroissa on erilaisuuden kunnioittaminen, yhteiskunnallisuus, läpinäkyvä ja avoin toiminta, rehellisyys sekä menestyminen. Tärkein sidosryhmä seuroille on taloudellista tukea antavat yhteistyökumppanit.
Tämän tutkielman tavoite on määritellä sekä mitä eri tehtäviä johtavissa asemissa olevilla henkilöillä on suomalaisissa jalkapalloseuroissa että millaisia eri rooleja näiden tehtävien suorittaminen johtajien ylle asettaa. Johtamistehtävien ja -roolien tutkimisen kohdeorganisaationa toimivat tässä tutkielmassa jalkapallon suomalaisella huipputasolla olevat seuraorganisaatiot, kauden 2013 veikkausliigaseurat.
Tutkielman hallintotieteiden alan klassikoihin, kuten Herbert A. Simonin ja Henry Mintzbergin teoksiin pohjautuvassa teoriaosassa määritellään millainen on institutionaalinen organisaatio, sekä mitä eri johtamistehtäviä ja -rooleja tällaisessa organisaatiossa on. Tutkielman toisessa teoriaosassa puolestaan määritellään millainen on jalkapalloseura sosiaalisena organisaationa. Suomessa urheiluseurojen, jollaisia myös jalkapalloseurat ovat, toimivuutta organisaatioina sekä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ovat tutkineet muiden muassa Kalevi Heinilä ja Pasi Koski. Erityisesti Heinilän luoma liikuntaseuran tarkastelumalli antaa hyvät peruslähtökohdat urheiluseuraorganisaation toiminnan jäsentämiselle.
Metodina tutkielmassa on käytetty tulkitsevaa lähestymistapaa. Analysoidun teoria-aineiston pohjalta laadittua haastattelurunkoa käyttäen, olen suorittanut kaksitoista teemahaastattelua kymmenessä eri jalkapallon veikkausliigaseurassa. Teemahaastatteluiden ajankohta on ollut kesällä 2013. Näillä haastatteluilla kerätyn empiirisen aineiston pohjalta olen sitten tulkinnut miten johtamistehtävät ja -roolit ilmenevät suomalaisessa jalkapalloseurassa.
Veikkausliigaseurat toimivat pääsääntöisesti ammattijohtoisesti. Vastuu toiminnan onnistumisesta on viime kädessä yleensä toimitusjohtajalla, joka on monessa seurassa samanaikaisesti sekä sen keulakuvallinen johtaja että organisaationsa hermokeskus. Talouden tasapainossa pitäminen on tärkein ja aikaa vievin johtamistehtävä seuroissa. Kaksi veikkausliigaseurojen pääasiallista toimintaideologiaa on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus, ei vaan kehittyä hyviksi jalkapallopelaajiksi, vaan kasvaa myös mahdollisimman hyviksi ihmisiksi sekä vaalia alueellista identiteettiä. Keskeisimpiä arvoja seuroissa on erilaisuuden kunnioittaminen, yhteiskunnallisuus, läpinäkyvä ja avoin toiminta, rehellisyys sekä menestyminen. Tärkein sidosryhmä seuroille on taloudellista tukea antavat yhteistyökumppanit.