Laatujohtaminen koulutuksen suunnittelun strategisena lähtökohtana : Case Vaasan sairaanhoitopiirin koulutussuunnittelu
Hautamäki, Satu (2010)
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tulevaisuuden suoritusmittarit kohdistuvat laatuun, aikaan ja kustannuksiin. Osaamisen on oltava huippuluokkaa ja jokaisen organisaation jäsenen on tiedettävä oma tehtävänsä. Laadusta on tullut yksi organisaation strateginen kilpailutekijä. Koulutuksen avulla pyritään varautumaan tulevaisuuteen sekä hallitsemaan tulevaisuusriskejä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuden, työn vaikuttavuuden ja työhyvinvoinnin lähtökohtana on työntekijän osaamisen jatkuva kehittyminen ja kehittäminen. Ammattitaidon jatkuvan kehittämisen ja uusiutumisen tekee välttämättömäksi mm. tiedon voimakas lisääntyminen, tiedon monimutkaisuus, teknologian innovaatiot ja maailmanlaajuinen kilpailu.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää Vaasan sairaanhoitopiirin koulutuksen suunnittelua organisaation strategisten linjausten mukaisesti. Tutkimuksen tarkoituksena on myös herättää keskustelua ja ajatuksia Vaasan sairaanhoitopiirin täydennyskoulutusstrategian luomiseksi. Tutkimusongelmana on ”Mitä on laatujohtaminen, kun sitä tarkastellaan koulutuksen strategisen suunnittelun lähtökohdasta?”. Lisäksi halutaan saada esiin näkemyksiä siitä, ”Millaista on laadukas koulutuksen suunnittelu?” sekä ”Miten koulutuksen suunnittelua pitäisi tulevaisuudessa kehittää?”. Tutkimuksen osa-alueet käsittelevät koulutuksen suunnittelua osana organisaation laatujohtamista. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin 14 teemahaastatteluna ja yhtenä sähköpostikyselynä hallinnon henkilöstölle.
Tutkimustulosten mukaan laatutyön kehittäminen organisaatiossa on lähtenyt hyvin käyntiin SHQS-laatujärjestelmän myötä. Työntekijät ovat avainasemassa laatutyötä tehtäessä. Laatujohtaminen liitettynä organisaation koulutussuunnitteluun vaatii runsaasti yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä yhtenäisen koulutusstrategian luomista. Tutkimustulosten mukaan koulutuksia tulee suunnitella enemmän painopistealueiden mukaisesti. Tällä hetkellä suunnittelu perustuu työntekijöiden tarvelähtöisyyteen. Suunnittelutyöhön kaivataan selkeitä raameja sekä johdon näkyvämpää ohjausta. Suunnittelussa huomioitavia tekijöitä ovat koulutusten päällekkäisyyksien välttäminen, käytössä olevat metodit ja resurssit, sisällöllinen asiantuntemus sekä koulutuksen ulkoiset puitteet. Organisaation kaksikielisyys on luonnollinen osa jokapäiväistä toimintaa, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia ja haasteita. Koulutusten laatua seurataan palautejärjestelmän ja rekisteröinnin avulla. Keskeisenä kehittämisalueena tuli esiin koulutusten vaikuttavuuden tutkiminen. Koulutuksen vaikuttavuus on pitkäkestoista, ja saattaa tulla esiin vasta vuosien kuluttua. Sopivien mittareiden löytäminen organisaation koulutusten vaikuttavuustutkimuksiin koettiin tutkimustulosten mukaan haasteelliseksi. Koulutuksella pyritään kehittämään ammattilaisten osaamista, joka johtaa potilaiden tai asiakkaiden parempaan terveydentilaan ja sitä kautta koko alueen väestön terveydentilan kohenemiseen. Vaikuttavuustutkimuksen lisäksi organisaation koulutussuunnittelun kehittämisalueita ovat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnan koulutusten kehittäminen, verkkokoulutusten kehittäminen, ennakointijärjestelmän luominen koulutussuunnittelulle sekä koulutusten suunnittelu ammattiryhmittäin ja organisaation painopistealueiden mukaisesti.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää Vaasan sairaanhoitopiirin koulutuksen suunnittelua organisaation strategisten linjausten mukaisesti. Tutkimuksen tarkoituksena on myös herättää keskustelua ja ajatuksia Vaasan sairaanhoitopiirin täydennyskoulutusstrategian luomiseksi. Tutkimusongelmana on ”Mitä on laatujohtaminen, kun sitä tarkastellaan koulutuksen strategisen suunnittelun lähtökohdasta?”. Lisäksi halutaan saada esiin näkemyksiä siitä, ”Millaista on laadukas koulutuksen suunnittelu?” sekä ”Miten koulutuksen suunnittelua pitäisi tulevaisuudessa kehittää?”. Tutkimuksen osa-alueet käsittelevät koulutuksen suunnittelua osana organisaation laatujohtamista. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin 14 teemahaastatteluna ja yhtenä sähköpostikyselynä hallinnon henkilöstölle.
Tutkimustulosten mukaan laatutyön kehittäminen organisaatiossa on lähtenyt hyvin käyntiin SHQS-laatujärjestelmän myötä. Työntekijät ovat avainasemassa laatutyötä tehtäessä. Laatujohtaminen liitettynä organisaation koulutussuunnitteluun vaatii runsaasti yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä yhtenäisen koulutusstrategian luomista. Tutkimustulosten mukaan koulutuksia tulee suunnitella enemmän painopistealueiden mukaisesti. Tällä hetkellä suunnittelu perustuu työntekijöiden tarvelähtöisyyteen. Suunnittelutyöhön kaivataan selkeitä raameja sekä johdon näkyvämpää ohjausta. Suunnittelussa huomioitavia tekijöitä ovat koulutusten päällekkäisyyksien välttäminen, käytössä olevat metodit ja resurssit, sisällöllinen asiantuntemus sekä koulutuksen ulkoiset puitteet. Organisaation kaksikielisyys on luonnollinen osa jokapäiväistä toimintaa, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia ja haasteita. Koulutusten laatua seurataan palautejärjestelmän ja rekisteröinnin avulla. Keskeisenä kehittämisalueena tuli esiin koulutusten vaikuttavuuden tutkiminen. Koulutuksen vaikuttavuus on pitkäkestoista, ja saattaa tulla esiin vasta vuosien kuluttua. Sopivien mittareiden löytäminen organisaation koulutusten vaikuttavuustutkimuksiin koettiin tutkimustulosten mukaan haasteelliseksi. Koulutuksella pyritään kehittämään ammattilaisten osaamista, joka johtaa potilaiden tai asiakkaiden parempaan terveydentilaan ja sitä kautta koko alueen väestön terveydentilan kohenemiseen. Vaikuttavuustutkimuksen lisäksi organisaation koulutussuunnittelun kehittämisalueita ovat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnan koulutusten kehittäminen, verkkokoulutusten kehittäminen, ennakointijärjestelmän luominen koulutussuunnittelulle sekä koulutusten suunnittelu ammattiryhmittäin ja organisaation painopistealueiden mukaisesti.