Kriisiviestintäsuunnitelmat genrenä
Hautamäki, Hanna (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin genreanalyysin menetelmin sitä, millaisen genren kriisiviestintäsuunnitelmat muodostavat. Genreanalyysillä haettiin vastausta siihen, miksi kriisiviestintäsuunnitelmat ovat sellaisia kuin ovat, millaisia tyypillisiä piirteitä niillä on, millaisia ne ovat teksteinä sekä sitä, mikä niistä tekee genren. Aineiston muodostivat yksitoista kriisiviestintäsuunnitelmaa, joista seitsemän kuuluu julkisyhteisöille, kolme yrityksille ja yksi yhdistykselle.
Kriisiviestintäsuunnitelmia tehdään organisaatioissa niiden henkilöstöille. Suunnitelmien sisältöön on myös olemassa runsaasti ohjeistuksia. Muun muassa nämä seikat kriisiviestintäsuunnitelmien toimintakentässä vaikuttavat siihen, millaisia suunnitelmat ovat. Tyypillisiä piirteitä, eli kaikissa kriisiviestintäsuunnitelmissa esiintyviä piirteitä, kartoitettiin aineistolähtöisellä analyysillä. Tuloksena löytyi 12 tyypillistä piirrettä, joista kuusi liittyy suunnitelmien rakenteeseen ja muotoon ja kuusi sisältöön. Rakenteeseen ja muotoon liittyvät piirteet osoittautuivat sellaisiksi, joita voisi esiintyä lähes missä tahansa asiakirjassa. Niitä ei siis voi pitää ainoastaan kriisiviestintäsuunnitelmille tyypillisinä piiteinä. Sisältöön liittyvät piirteet sen sijaan ovat sellaisia, joita myös kriisiviestintää käsittelevä alan tutkimus ja kirjallisuus suosittaa sisällyttämään kriisiviestintäsuunnitelmiin. Havainnoitujen piirteiden kokonaismäärästä (180) tyypillisiä piirteitä on 12. Kriisiviestintäsuunnitelmat osoittautuivatkin piirteidensä puolesta melko heterogeenisiksi.
Tekstuaalisesti kriisiviestintäsuunnitelmaa voi pitää tyypillisenä, organisaation sisäisenä, toimintaa ohjaavana asiakirjana, johon on kerätty kriisitilanteen kannalta olennaista tietoa. Kriisiviestintäsuunnitelman ylägenreinä voi pitää asiakirjaa ja toimintasuunnitelmaa. Kriisiviestintäsuunnitelmien samankaltaiset toimintaympäristöt, tyypilliset sisältöpiirteet ja erityisesti kriisiviestintäsuunnitelmien yhteinen funktio, eli kriisin aikaisen viestinnän ohjaaminen organisaatiota hyödyttävällä tavalla, kuitenkin vahvistavat, että kriisiviestintäsuunnitelmat muodostavat oman genrensä.
Kriisiviestintäsuunnitelmia tehdään organisaatioissa niiden henkilöstöille. Suunnitelmien sisältöön on myös olemassa runsaasti ohjeistuksia. Muun muassa nämä seikat kriisiviestintäsuunnitelmien toimintakentässä vaikuttavat siihen, millaisia suunnitelmat ovat. Tyypillisiä piirteitä, eli kaikissa kriisiviestintäsuunnitelmissa esiintyviä piirteitä, kartoitettiin aineistolähtöisellä analyysillä. Tuloksena löytyi 12 tyypillistä piirrettä, joista kuusi liittyy suunnitelmien rakenteeseen ja muotoon ja kuusi sisältöön. Rakenteeseen ja muotoon liittyvät piirteet osoittautuivat sellaisiksi, joita voisi esiintyä lähes missä tahansa asiakirjassa. Niitä ei siis voi pitää ainoastaan kriisiviestintäsuunnitelmille tyypillisinä piiteinä. Sisältöön liittyvät piirteet sen sijaan ovat sellaisia, joita myös kriisiviestintää käsittelevä alan tutkimus ja kirjallisuus suosittaa sisällyttämään kriisiviestintäsuunnitelmiin. Havainnoitujen piirteiden kokonaismäärästä (180) tyypillisiä piirteitä on 12. Kriisiviestintäsuunnitelmat osoittautuivatkin piirteidensä puolesta melko heterogeenisiksi.
Tekstuaalisesti kriisiviestintäsuunnitelmaa voi pitää tyypillisenä, organisaation sisäisenä, toimintaa ohjaavana asiakirjana, johon on kerätty kriisitilanteen kannalta olennaista tietoa. Kriisiviestintäsuunnitelman ylägenreinä voi pitää asiakirjaa ja toimintasuunnitelmaa. Kriisiviestintäsuunnitelmien samankaltaiset toimintaympäristöt, tyypilliset sisältöpiirteet ja erityisesti kriisiviestintäsuunnitelmien yhteinen funktio, eli kriisin aikaisen viestinnän ohjaaminen organisaatiota hyödyttävällä tavalla, kuitenkin vahvistavat, että kriisiviestintäsuunnitelmat muodostavat oman genrensä.