Tulosohjauksen muodot ja vaikutukset alioikeuden johtamistyöhön,Laadullinen tarkastelu kolmen alioikeuden kokemuksista
Hautakorpi, Tuula (2016)
Hautakorpi, Tuula
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia tulosohjausta toimintamallina ja järjestelmänä valtionhallinnon johtamistyössä ja erityisesti alioikeuksissa. Tutkimuksessa halutaan tietoja tulosohjausjärjestelmän muotoutumisesta julkishallinnon tuloksellisuusajattelussa ja mallin on toteuttamisesta alioikeudessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ohjauspolitiikkaa ja eri ohjausmuotoja käytetään ohjauksen valinnan yleisinä tekijöinä sekä luokitteluina.
Yhteiskunnan muuttuessa valtionhallinnon on mukauduttava yhteiskunnan tarpeisiin. Vastauksena nopeisiin muutoksiin on kehitetty joustavia hallinnon ohjauskeinoja. Vastuuta toiminnoista ja toiminnan tuloksellisuudesta on siirretty hallinnon hierarkiasta alemmalle tasolle. Lailla ja asetuksilla ei enää yksin ohjata julkishallinnon toimintaa ja taloudenhoitoa. Toiminta- ja taloussuunnittelua toteutetaan tulossopimusten avulla.
Työssä on käytetty laadullista tutkimusta. Valtionhallinnon tulosohjausjärjestelmän perusteita ja taustaa on selvitetty säädöksien, määräyksien ja aiheeseen liittyvän kirjallisuuden avulla. Alioikeuden tulosohjausta on analysoitu oikeusministeriön määräysten ja ohjeiden sekä haastattelututkimuksen avulla. Aineisto kerättiin asiantuntihaastatteluina henkilöiltä, jotka valittiin kolmen eri alioikeuden henkilöstöstä. Haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluilla pyrittiin analysoimaan päällikkötuomarien, osastonjohtajien, käräjätuomarien, lähiesimiehien ja hallintoasioita hoitavien henkilöiden kokemuksia erilaisista ohjaustavoista, tulosohjauksesta, tulossopimukseen liittyvistä asioista, tulostavoitteiden määrittelystä ja mittaamisesta sekä asiakasohjautuvuudesta. Lisäksi kerättiin näkemyksiä tulosohjauksen kehittämistarpeista.
Tutkimuksen keskeisenä havaintona on valtiontaloudessa tulossopimusprosessin kokeminen tärkeäksi ja vaikuttaneen myönteisesti hallinnon ajattelutapaan ja ohjannut hallintoa taloudelliseen toimintaan. Tulosohjausta ja – johtamista pyritään kehittämään valtion hallinnossa edelleen. Valtionvarainministeriö pyrkii sitouttamaan ohjauksesta vastaavat ministeriöt tiiviimmin ohjaustyöhön, yhtenä osoituksena tästä on uudistettu tulosprisma. Valtiontalouden toiminta- ja taloussuunnitelma ja tulossopimukset valmistellaan hallinnon sisällä. Tulosohjausprosessi perustuu ministeriön ja sen alaisen viraston yhteistyöhön. Toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tulossopimuksen laadinnassa pyritään toteuttamaan eduskunnan ja valtioneuvoston hyväksymiä yhteiskuntapoliittisia tavoitteita.
Alioikeuden tulosohjaaja oikeushallinto-osasto ohjaa toiminnan ja talouden suunnittelua nelivuotisen määrärahakehyksen, talousarvion sekä vuosittaisten tulossopimusten muodossa. Tutkimustuloksen perusteella tulosohjausjärjestelmän toimivuuteen alioikeudessa ei oltu täysin tyytyväisiä vaan näkemyseroja esiintyi. Useisiin ja nopealla aikataululla ilmoitettuihin rakenneuudistuksiin; ja pitkittyneisiin päätösaikatauluihin ei oltu tyytyväisiä. Ministeriön informaatio-ohjaus koettiin onnistuneeksi. Ohjausta ja johtamista pyritään kehittämään yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tehokkuutta, palvelukykyistä toimintaa ajatellen ja henkilöstövoimavaroja arvostaen sekä antaen kansalaisille hyvän hallintotavan mukaista palvelua.
Yhteiskunnan muuttuessa valtionhallinnon on mukauduttava yhteiskunnan tarpeisiin. Vastauksena nopeisiin muutoksiin on kehitetty joustavia hallinnon ohjauskeinoja. Vastuuta toiminnoista ja toiminnan tuloksellisuudesta on siirretty hallinnon hierarkiasta alemmalle tasolle. Lailla ja asetuksilla ei enää yksin ohjata julkishallinnon toimintaa ja taloudenhoitoa. Toiminta- ja taloussuunnittelua toteutetaan tulossopimusten avulla.
Työssä on käytetty laadullista tutkimusta. Valtionhallinnon tulosohjausjärjestelmän perusteita ja taustaa on selvitetty säädöksien, määräyksien ja aiheeseen liittyvän kirjallisuuden avulla. Alioikeuden tulosohjausta on analysoitu oikeusministeriön määräysten ja ohjeiden sekä haastattelututkimuksen avulla. Aineisto kerättiin asiantuntihaastatteluina henkilöiltä, jotka valittiin kolmen eri alioikeuden henkilöstöstä. Haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluilla pyrittiin analysoimaan päällikkötuomarien, osastonjohtajien, käräjätuomarien, lähiesimiehien ja hallintoasioita hoitavien henkilöiden kokemuksia erilaisista ohjaustavoista, tulosohjauksesta, tulossopimukseen liittyvistä asioista, tulostavoitteiden määrittelystä ja mittaamisesta sekä asiakasohjautuvuudesta. Lisäksi kerättiin näkemyksiä tulosohjauksen kehittämistarpeista.
Tutkimuksen keskeisenä havaintona on valtiontaloudessa tulossopimusprosessin kokeminen tärkeäksi ja vaikuttaneen myönteisesti hallinnon ajattelutapaan ja ohjannut hallintoa taloudelliseen toimintaan. Tulosohjausta ja – johtamista pyritään kehittämään valtion hallinnossa edelleen. Valtionvarainministeriö pyrkii sitouttamaan ohjauksesta vastaavat ministeriöt tiiviimmin ohjaustyöhön, yhtenä osoituksena tästä on uudistettu tulosprisma. Valtiontalouden toiminta- ja taloussuunnitelma ja tulossopimukset valmistellaan hallinnon sisällä. Tulosohjausprosessi perustuu ministeriön ja sen alaisen viraston yhteistyöhön. Toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tulossopimuksen laadinnassa pyritään toteuttamaan eduskunnan ja valtioneuvoston hyväksymiä yhteiskuntapoliittisia tavoitteita.
Alioikeuden tulosohjaaja oikeushallinto-osasto ohjaa toiminnan ja talouden suunnittelua nelivuotisen määrärahakehyksen, talousarvion sekä vuosittaisten tulossopimusten muodossa. Tutkimustuloksen perusteella tulosohjausjärjestelmän toimivuuteen alioikeudessa ei oltu täysin tyytyväisiä vaan näkemyseroja esiintyi. Useisiin ja nopealla aikataululla ilmoitettuihin rakenneuudistuksiin; ja pitkittyneisiin päätösaikatauluihin ei oltu tyytyväisiä. Ministeriön informaatio-ohjaus koettiin onnistuneeksi. Ohjausta ja johtamista pyritään kehittämään yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tehokkuutta, palvelukykyistä toimintaa ajatellen ja henkilöstövoimavaroja arvostaen sekä antaen kansalaisille hyvän hallintotavan mukaista palvelua.