Kundbetjäningen inom Vasa arbetskraftsbyrås grundservice i relation till den nya språklagen
Harjuntausta, Siri (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Perustuslain mukaan maamme kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi. Sekä suomen- että ruotsinkielisillä on oikeus elää täysipainoista elämää omalla kielellään. Kielilaki määrittelee tarkemmin näitä kielellisiä oikeuksia. Uusi kielilaki astui voimaan 1.1.2004 ja samanaikaisesti voimaan astui myös nk. kielitaitolaki, joka koskee julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitaitoa. Kielilain mukaan jokaisella on oikeus käyttää joko suomea tai ruotsia asioidessaan valtion tai kaksikielisen kunnan viranomaisessa. Viranomaisen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia, että palvelu toimii myös käytännössä kahdella kielellä, ja että asiakkaan ei tarvitse sitä erikseen pyytää. Myös kaiken materiaalin kuten esitteiden, lomakkeiden ja kylttien tulee olla kaksikielisiä.
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää miten kielilaki toteutuu Vaasan työvoimatoimiston peruspalvelussa. Tutkin myös onko kielilaki vaikuttanut toimiston asiakaspalveluun ja jos näin on, millä tavalla. Tutkimukseni materiaali koostuu kolmesta eri osasta: työvoimatoimiston peruspalvelun ruotsinkielisille asiakkaille tarkoitetusta kyselystä, kuuden virkailijan haastatteluista ja omista materiaalihavainnoistani. Vastauksia analysoimalla pystyn myös tekemään johtopäätöksiä siitä, kuinka kaksikielinen palvelu toimii Vaasan työvoimatoimiston peruspalvelussa.
Vaasan työvoimatoimiston peruspalvelussa asiakkaat saavat hyvää kaksikielistä palvelua. Suurin osa kyselyyn vastanneista asiakkaista on erittäin tyytyväisiä palveluun ja virkailijoiden kielitaitoihin. Virkailijat kokevat antavansa hyvää, ellei erinomaista, kaksikielistä palvelua, vaikka omaa kielitaitoa voisi kohentaa mm. työhallinnon terminologiaa käsittelevillä lisäkielikursseilla. Virkailijoiden ja omien havaintojeni mukaan materiaalia kuten lomakkeita ja esitteitä on tarpeeksi sekä suomeksi että ruotsiksi. Suurin osa asiakkaista on myös tyytyväisiä materiaaliin. Virkailijat kritisoivat kuitenkin, että työministeriöstä saatava ruotsinkielinen materiaali tulee usein myöhässä. Tutkimukseni perusteella voin todeta, että kielien tasa-arvoisuus toteutuu erittäin hyvin Vaasan työvoimatoimistossa. Asiakkaita on aina palveltu kahdella kielellä ja toiminta on ollut kaikella tapaa kaksikielistä, joten kielilaki ei ole käytännössä vaikuttanut toimintaan.
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää miten kielilaki toteutuu Vaasan työvoimatoimiston peruspalvelussa. Tutkin myös onko kielilaki vaikuttanut toimiston asiakaspalveluun ja jos näin on, millä tavalla. Tutkimukseni materiaali koostuu kolmesta eri osasta: työvoimatoimiston peruspalvelun ruotsinkielisille asiakkaille tarkoitetusta kyselystä, kuuden virkailijan haastatteluista ja omista materiaalihavainnoistani. Vastauksia analysoimalla pystyn myös tekemään johtopäätöksiä siitä, kuinka kaksikielinen palvelu toimii Vaasan työvoimatoimiston peruspalvelussa.
Vaasan työvoimatoimiston peruspalvelussa asiakkaat saavat hyvää kaksikielistä palvelua. Suurin osa kyselyyn vastanneista asiakkaista on erittäin tyytyväisiä palveluun ja virkailijoiden kielitaitoihin. Virkailijat kokevat antavansa hyvää, ellei erinomaista, kaksikielistä palvelua, vaikka omaa kielitaitoa voisi kohentaa mm. työhallinnon terminologiaa käsittelevillä lisäkielikursseilla. Virkailijoiden ja omien havaintojeni mukaan materiaalia kuten lomakkeita ja esitteitä on tarpeeksi sekä suomeksi että ruotsiksi. Suurin osa asiakkaista on myös tyytyväisiä materiaaliin. Virkailijat kritisoivat kuitenkin, että työministeriöstä saatava ruotsinkielinen materiaali tulee usein myöhässä. Tutkimukseni perusteella voin todeta, että kielien tasa-arvoisuus toteutuu erittäin hyvin Vaasan työvoimatoimistossa. Asiakkaita on aina palveltu kahdella kielellä ja toiminta on ollut kaikella tapaa kaksikielistä, joten kielilaki ei ole käytännössä vaikuttanut toimintaan.