TRANSFORMATIONAALINEN JOHTAJUUS KANSAINVÄLISESSÄ KONTEKSTISSA: Vertailussa Suomi ja Kiina
Harju, Mireka (2010)
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yritykset hakevat kannattavaa liiketoimintaa ja kansainvälisten markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia yhä enemmän ulkomailta. Kiina on viime vuosina muuttunut varsin tärkeäksi markkina-alueeksi länsimaalaisille ja muille kansainvälisyyttä tavoitteleville yrityksille. Yritykset kansainvälistyvät ja siitä syystä ulkomaankomennuksilla kiinnitetään johtajuuteen aiempaa enemmän huomiota. Liiketoiminnan harjoittaminen kansainvälisillä markkinoilla tarkoittaa yleensä aktiivista vuorovaikutusta vieraiden kulttuurien kanssa. Transformationaalista johtajuutta voidaankin käyttää ulkomaankomennuksilla työkaluna johtajuudessa.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Burnsin (1978) ja Bassin (1985) transformationaalisen johtajuuden tutkimuksiin. Burns on vaikuttanut transformationaalisen johtajuuden tutkimiseen kirjoittamalla poliittisesta johtajuudesta ja myöhemmin Bass on esittänyt neljä transformationaalisen johtajuuden pääulottuvuutta, jotka ovat inspiroiva ja karismaattinen johtajuus, älyllinen stimulaatio sekä ihmisen yksilöllinen huomiointi. Tässä tutkimuksessa käsitellään transformationaalista johtajuutta pääosin Bassin esittämien ulottuvuuksien pohjalta. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että transformationaalisen johtajuuden keskeisiä elementtejä ovat; muutoshalukkuus, motivaatio, visioon sitoutuneisuus, aktiivinen kommunikaatio, tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen, innovatiivisuus, sekä johtajaan samaistuminen. Tutkimusongelma tarkastelee; Millaista johtamiskäyttäytyminen on transformationaalisen johtajuuden näkökulmasta verraten Suomea ja Kiinaa?
Tutkimuksessa tehdystä teemahaastattelusta selviää, että transformationaalisen johtajuuden neljä pääulottuvuutta ovat toisistaan riippumattomia ja kulttuurisidonnaisia. Suurin ero Suomen ja Kiinan välillä osoittautui olevan älyllisessä stimulaatiossa. Arvioivien ja avointen kysymysten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että Suomessa älyllisen stimulaation taso on huomattavasti korkeampi kuin vastaava Kiinassa. Havaittiin myös, että transformationaalisuuden tarve korostuu yrityksen kilpaillessa älyllisen pääoman varassa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Burnsin (1978) ja Bassin (1985) transformationaalisen johtajuuden tutkimuksiin. Burns on vaikuttanut transformationaalisen johtajuuden tutkimiseen kirjoittamalla poliittisesta johtajuudesta ja myöhemmin Bass on esittänyt neljä transformationaalisen johtajuuden pääulottuvuutta, jotka ovat inspiroiva ja karismaattinen johtajuus, älyllinen stimulaatio sekä ihmisen yksilöllinen huomiointi. Tässä tutkimuksessa käsitellään transformationaalista johtajuutta pääosin Bassin esittämien ulottuvuuksien pohjalta. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että transformationaalisen johtajuuden keskeisiä elementtejä ovat; muutoshalukkuus, motivaatio, visioon sitoutuneisuus, aktiivinen kommunikaatio, tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen, innovatiivisuus, sekä johtajaan samaistuminen. Tutkimusongelma tarkastelee; Millaista johtamiskäyttäytyminen on transformationaalisen johtajuuden näkökulmasta verraten Suomea ja Kiinaa?
Tutkimuksessa tehdystä teemahaastattelusta selviää, että transformationaalisen johtajuuden neljä pääulottuvuutta ovat toisistaan riippumattomia ja kulttuurisidonnaisia. Suurin ero Suomen ja Kiinan välillä osoittautui olevan älyllisessä stimulaatiossa. Arvioivien ja avointen kysymysten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että Suomessa älyllisen stimulaation taso on huomattavasti korkeampi kuin vastaava Kiinassa. Havaittiin myös, että transformationaalisuuden tarve korostuu yrityksen kilpaillessa älyllisen pääoman varassa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.