Närhetspar fråga–svar i två finlandssvenska radioprogram: En samtalsanalytisk studie
Harju, Anna (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Vieruspareiksi kutsutaan kahden puheenvuoron kokonaisuuksia, joissa vuorojen välinen kytkös on erityisen vahva. Pro gradu -tutkielmani aihe on kysymys-vastaus-vierusparit kahdessa radio-ohjelmassa. Aineistoni koostuu kahdesta Slaget efter tolv – dagens debatt -ohjelman lähetyksestä. Kyseessä on keskusteluohjelma, jossa toimittaja haastattelee vieraita ja johdattelee keskustelua eteenpäin kysymyksillään. Tavoitteena on ollut tutkia toimittajien kysymysvuoroja ja niiden rakennetta. Olen tarkastellut myös, millaisia toimittajien kysymykset ovat ja millaisia funktioita niillä on. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota haastateltavien vastauksiin.
Tutkimuksen menetelmän on keskustelunanalyysi. Keskustelunanalyysin pääperiaatteita on, että vuorovaikutus ei ole kaoottista, vaan sillä on omat sääntönsä. Mitään yksityiskohtaa vuorovaikutuksessa ei voida pitää sattumanvaraisena tai irrelevanttina. Ihmiset luovat ja ylläpitävät todellisuutta sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Keskustelunanalyysin menetelmät ovat yleensä pääasiassa laadullisia, mutta tutkimuksessani hyödynnän myös määrällisiä menetelmiä. Keskeistä on myös vertaileva näkökulma kahden eri toimittajan välillä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka molemmat toimittajat toteuttavat institutionaalista rooliaan esittämällä kysymyksiä haastateltaville, toimittajilla on erilainen tyyli johdatella keskustelua kysymystensä avulla. Esimerkiksi toisen ohjelman toimittaja taustoittaa usein kysymyksensä, kun taas toisen toimittajan vuoroissa on useimmiten vain varsinainen kysymys.
Aineistossa esiintyy kolmea eri kysymystyyppiä: kyllä/ei kysymyksiä, kysymyssanakysymyksiä ja deklaratiiveja. Jokaisella kysymystyypillä on aineistossa jokin tietty funktio, joka on tyypillistä juuri tälle kysymystyypille. Esimerkiksi deklaratiivien funktiona on useimmiten tarkistaa, että asia on ymmärretty oikein.
Olen tarkastellut myös, kuinka monikysymyksisten vuorojen kysymykset suhtautuvat toisiinsa. Tavallisinta on, että kysymysketjun jälkimmäinen kysymys tarkentaa ensimmäistä kysymystä jollain lailla.
Tutkimuksen menetelmän on keskustelunanalyysi. Keskustelunanalyysin pääperiaatteita on, että vuorovaikutus ei ole kaoottista, vaan sillä on omat sääntönsä. Mitään yksityiskohtaa vuorovaikutuksessa ei voida pitää sattumanvaraisena tai irrelevanttina. Ihmiset luovat ja ylläpitävät todellisuutta sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Keskustelunanalyysin menetelmät ovat yleensä pääasiassa laadullisia, mutta tutkimuksessani hyödynnän myös määrällisiä menetelmiä. Keskeistä on myös vertaileva näkökulma kahden eri toimittajan välillä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka molemmat toimittajat toteuttavat institutionaalista rooliaan esittämällä kysymyksiä haastateltaville, toimittajilla on erilainen tyyli johdatella keskustelua kysymystensä avulla. Esimerkiksi toisen ohjelman toimittaja taustoittaa usein kysymyksensä, kun taas toisen toimittajan vuoroissa on useimmiten vain varsinainen kysymys.
Aineistossa esiintyy kolmea eri kysymystyyppiä: kyllä/ei kysymyksiä, kysymyssanakysymyksiä ja deklaratiiveja. Jokaisella kysymystyypillä on aineistossa jokin tietty funktio, joka on tyypillistä juuri tälle kysymystyypille. Esimerkiksi deklaratiivien funktiona on useimmiten tarkistaa, että asia on ymmärretty oikein.
Olen tarkastellut myös, kuinka monikysymyksisten vuorojen kysymykset suhtautuvat toisiinsa. Tavallisinta on, että kysymysketjun jälkimmäinen kysymys tarkentaa ensimmäistä kysymystä jollain lailla.