Idioms in Maeve Binchy's Tara Road and its Finnish Translation
Hudd, Pia (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Idiomit ovat kieli- ja kulttuurisidonnaisia, joten niiden kääntäminen vieraalle kielelle vaatii kääntäjältä hyvää lähtö- ja kohdekielen sekä kulttuurin tuntemusta. Pro gradu –tutkielmani tarkoituksena on selvittää miten idiomit (tässä tutkimuksessa verbilausekeidiomit) on käännetty suomen kielelle Maeve Binchyn romaanissa Tara Road, sekä minkälaiset ilmaukset englannin kielessä Tara Roadissa vastaavat suomennokseen lisättyjä idiomeja.
Tutkimukseni teoriaosassa tarkastelen idiomeja yleensä, esittelen erilaisia idiomimääritelmiä ja luokitteluja. Käsittelen myös kääntämisen ihanteen muuttumista vuosien varrella, muun muassa sanatarkan ja vapaan käännöksen suosion vaihtelua sekä nykypäivän kotouttavan ja vieraannuttavan käännöksen käsitteitä. Esittelen myös eri näkemyksiä idiomien kääntämisestä. Tutkimuksessani vertaan miten englannin kielen idiomit on käännetty suomeksi sekä minkälaiset ilmaukset englannin kielessä Binchyn romaanissa vastaavat suomen kielen idiomeja. Tarkoituksenani on selvittää minkälaisia käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt ja ovatko nämä käännösstrategiat noudattaneet suomalaista vai irlantilaista (kirjoittamisen) ajatusmallia.
Tutkimusosassa jaottelen idiomit käännösstrategioiden mukaan. Idiomit on voitu kääntää ei-idiomilla, kohdekielen erilaisella tai samanlaisella idiomilla. Myös lähtökielen ei-idiomi on voitu kääntää kohdekielen idiomiksi. Hypoteesini on, että kääntäjä on suurimmaksi osaksi kääntänyt lähtökielen idiomit joko ei-idiomilla tai kohdekielen erilaisella idiomilla sekä korvannut menettämiään lähtökielen idiomeja lisäämällä kohdetekstiin idiomeja, joiden lähtökielen vastineet ovat ei-idiomeja. Tällä tavoin kääntäjä on ylläpitänyt lähtö- ja kohdekielen tekstien tyylillistä tasapainoa.
Tulokset osoittavat, että kääntäjä on kääntänyt suurimman osan lähtökielen idiomeista ei-idiomilla (64,3 %) tai kohdekielen erilaisella idiomilla (20,2 %) sekä korvannut menettämiään lähtökielen idiomeja lisäämällä kohdetekstiin muualle idiomeja, joiden lähtökielen vastineet ovat ei-idiomeja. Nämä tulokset vahvistavat hypoteesini todeksi. Tulokset osoittavat myös sen, että kääntäjä on noudattanut kääntäessään suomalaista (kirjoittamisen) ajatusmallia, eikä siirtänyt suomennokseen vieraita idiomeja.
Tutkimukseni teoriaosassa tarkastelen idiomeja yleensä, esittelen erilaisia idiomimääritelmiä ja luokitteluja. Käsittelen myös kääntämisen ihanteen muuttumista vuosien varrella, muun muassa sanatarkan ja vapaan käännöksen suosion vaihtelua sekä nykypäivän kotouttavan ja vieraannuttavan käännöksen käsitteitä. Esittelen myös eri näkemyksiä idiomien kääntämisestä. Tutkimuksessani vertaan miten englannin kielen idiomit on käännetty suomeksi sekä minkälaiset ilmaukset englannin kielessä Binchyn romaanissa vastaavat suomen kielen idiomeja. Tarkoituksenani on selvittää minkälaisia käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt ja ovatko nämä käännösstrategiat noudattaneet suomalaista vai irlantilaista (kirjoittamisen) ajatusmallia.
Tutkimusosassa jaottelen idiomit käännösstrategioiden mukaan. Idiomit on voitu kääntää ei-idiomilla, kohdekielen erilaisella tai samanlaisella idiomilla. Myös lähtökielen ei-idiomi on voitu kääntää kohdekielen idiomiksi. Hypoteesini on, että kääntäjä on suurimmaksi osaksi kääntänyt lähtökielen idiomit joko ei-idiomilla tai kohdekielen erilaisella idiomilla sekä korvannut menettämiään lähtökielen idiomeja lisäämällä kohdetekstiin idiomeja, joiden lähtökielen vastineet ovat ei-idiomeja. Tällä tavoin kääntäjä on ylläpitänyt lähtö- ja kohdekielen tekstien tyylillistä tasapainoa.
Tulokset osoittavat, että kääntäjä on kääntänyt suurimman osan lähtökielen idiomeista ei-idiomilla (64,3 %) tai kohdekielen erilaisella idiomilla (20,2 %) sekä korvannut menettämiään lähtökielen idiomeja lisäämällä kohdetekstiin muualle idiomeja, joiden lähtökielen vastineet ovat ei-idiomeja. Nämä tulokset vahvistavat hypoteesini todeksi. Tulokset osoittavat myös sen, että kääntäjä on noudattanut kääntäessään suomalaista (kirjoittamisen) ajatusmallia, eikä siirtänyt suomennokseen vieraita idiomeja.